lauantai 18. helmikuuta 2017

Helsinki-Pariisi-Miami (all day long)



Florida, Fort Lauderdale. Tänään (tai Suomen eilen) herättiin aamuneljältä ja siitä saakka on tehty matkaa. Nyt olen vihdoin pienessä Amerikkalaisessa motellissa (joo-o, motellissa, kuinka siistiä!). Täällä kello on kahdeksan illalla, Suomessa vuorokausi on jo vaihtunut ja on siis jo kolme aamuyöllä. Saattaa käydä niin, että 24h valveilla ehtii tulla täyteen. American Airlinesin kone ja palvelu oli niin hyvää, ettei pitkä lentomatka tuntunut ollenkaan pahalta. Jalkatilaa oli, tyynyjä ja peittoja riitti kaikille , jokaisella oli oma viihdelaitteisto elokuvia, musiikkia ja pelejä, syötävää ja juotavaa tarjottiin tasaiseen tahtiin ja kaikki kuului lennon hintaan. Harmi vaan, ettei meidän Eemeli saa nukuttua koneessa, joten en saanut sitten minäkään, kun istuttiin koneessa kaksin eri puolella kuin muut. Vaikka lento sujui mukavasti, alkoi sen jälkeen väsy painaa siihen malliin, että vuokra-auton lunastaminen ja sillä suhaaminen Miamista Fort Lauderdaleen ei ollut enää yhtään kivaa. Väsyneenä 7-kaistaisen tien perjantai-ruuhkassa sinne tänne poukkoilu sai sydämen pari kertaa heittämään volttia ihan siinä kartturin paikallakin. Onneksi kuski oli nukkunut lennolla, niin ei ollut yhtä uninen kuin minä.

Maahan tulo vähän jännitti, kun etukäteen oli kuultu kovista ruuhkista ja tiukoista turvatoimista. Sivusta seurattiin, kun yhden perheen Miamin matka tyssäsi jo Pariisin kentälle; heiltä oli jäänyt ESTA-hakemukset täyttämättä, joten heitä ei päästetty edes USA:an lähtevään koneeseen. Kyllä harmitti heidän puolestaan! Meille jännitysmomentti koitti sitten Miamin kentällä: vanhempi poika ei päässyt automaatti-tarkastuksesta läpi, kun passi ei ole voimassa kuutta kuukautta matkan jälkeen. Sama asia todettiin sitten ehkä viidelle maahantuloviranomaiselle, jotka kaikki äärimmäisen ystävällisesti ohjasivat aina seuraavalle henkilölle. Sormenjälkien, valokuvien ja kevyen kuulustelun jälkeen asia oli kuitenkin ihan kunnossa. Olihan Estatkin hyväksytty jo hyvissä ajoin. Mutta kyllä siinä ehti teinillä väri vaihtua kasvoilla muutaman kerran, kun oli juuri nähnyt sen toisen perheen karun kohtalon Pariisissa.


Nyt kuitenkin siis vihdoin perillä ensimmäisessä määränpäässä. Pihalla tuoksuu jasmiini ja pikkuinen uima-allas iltavalaistuksessaan näyttää kivalta. Juniori sammahti jo automatkalla ja tuhisee autuaana lakanoiden välissä. Koneessa kunnon unet nukkunut miesväki lähti etsimään ruokapaikkaa. Mutta mä en enää pystynyt! Tää tilttaa nyt täältä tähän... Zzzzzz...p

6 kommenttia:

  1. Oi, teillä on ihana loma!
    Hyvä, että matka meni hyvin.
    Harmi sen yhden perheen puolesta.
    Me käytiin yhtenä vuonna Floridassa, Disney Worldissa.
    Lennettiin myös Miamiin ja ajettiin Orlandoon.
    Muistan, kun Miamin lentokentällä kyseltiin tarkkaan määränpää, kuinka paljon on rahaa mukana, kuinka kauan ollaan...valokuvat ja sormenjäljet otettiin myös.
    Oikeen ihanaa lomaa sinne!❤☀

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari, kyllä lomailu onkin yleensä aina ihanaa. Meilläkin on parin päivän visiitti Orlandoon luvassa.

      Poista
  2. Ihanalta näyttää eensimmäinen etappi! Onneksi pääsitte jatkamaan matkaa, aika äärimmäisen toimet siellä kyllä. Täällä paistaa aurinko, +5 je kevättä ilmassa. Kivaa lomailua!

    VastaaPoista
  3. Huh, jännittävää matkantekoa! Oikein ihanaa lomaa teille!

    VastaaPoista