tiistai 13. marraskuuta 2012

Koukussa kahviin

Mulla oli haalea aavistus omasta riippuvuudestani jo vuosia sitten. En kuitenkaan suhtautunut siihen kovin vakavasti, koska en pitänyt sitä ongelmana. Kahvi sinänsä ei ole ongelma vieläkään, vaan työpaikalla alkanut kieltolaki. Niinhän sitä sanotaan, että onnensa tajuaa vasta kun sen menettää. No niin kävi mulle: ymmärsin syvän rakkauteni kahviin vasta, kun en saa sitä enää!!! Ennen itsestään selvältä tuntunut kahvihetki on enää kaunis muisto. Murrrrrr.... (toi oli olevinaan kiukkuista ärinää).

Ennen mä nautin työpaikan aamuhetkistä: kun tulin työpaikalle, kiipesin portaita ylös ja tuoreen kahvin tuoksi leijui nenään.... Aaaaah! Takki pois. Tietokoneeseen virta, naps! Sillä aikaa kun kone käynnisteli itseään, hain kupin kuumaa, tuoksuvaa kahvia ja sen ääressä tein pikaisen tsekkauksen päivän töistä. Voiko työpäivä paremmin alkaa? Ja iltapäivällä; tiedättehän sen lakisääteisen jutun, jota kahvitauoksi kutsutaan... No, tauko meillä on vieläkin, mutta ei kahvia... Voi  kirosanan kirosanan kirosana!!!!!

Kun johtoryhmä päätti, ettei työpaikalle enää hankita kahvia, sopeuduttiin siihen hankkimalla kaappiin oma kahvipaketti ja luultiin, että homma on sillä selvä. No ei ollut. Kahvit käskettiin viedä pois, koska kahvin KEITTÄMINEN on kielletty. Nyt sitten vietetään KAHVItaukoa kiukutellen, sadatellen, kiroten, haaveillen kahvista ja keksien erilaisia keinoja, miten saataisiin kierrettyä kieltoa.

On meille hankittu kahvin tilalle korvike-automaatti. Siitä saa ainetta, jonka nimeksi on annettu innovatiivisesti "kahvi". Se on kädenlämpöistä nestettä. Väriltään se näyttää lasipurkilta, joka on seissyt talven yli parvekkeella puolillaan tupakantumppeja ja sitten keväällä sinne satanut lumi on sulanut ja se on kaadettu mukiin. Haju: tupakantumppi. Maku: en ole koskaan maistanut mitään vastaavaa. Jos sama asia voi olla mautonta ja pahaa, niin tämä on. Lisänä tulee vielä se sakka, jota jää kerros kupin pohjalle. Jos ei juodessa tule itku, niin viimeistään silloin, kun näkee sen puuron kupin pohjalla ja miettii, mitä ihmettä onkaan mahtanut itselleen sitä nielemällä aiheuttaa.

Olen yrittänyt toimittajalta selvittää, mitä aine sisältää, mutta selvyyttä siihen en ole saanut. Automaatin tuoteselosteesta tämä "kahvi" puuttuu kokonaan. Kahvilaaduksi on kerrottu "erityisesti kahvilaitteisiin kehitetty ainutlaatuinen kahvi". Just. No on todella ainutlaatuinen: kuten kerroin, en ole maistanut mitään vastaavaa.

No, tokihan kahvia saa sitten juoda kotona. Mutta kun mä en ennen ole juonut kahvia kuin aamulla tai päivällä, niin nyt kun juonkin kiintiökupilliseni illalla, niin arvaahan sen vaikutuksen yöuniin. Ehkä elimistö tottuu pikkuhiljaa, eikö vaan?

Ärtymystäni kasvattamaan luin vielä tänään tutkimustuloksia kahvin vaikutuksista. Toivoin, että tajuaisin kahvin olevan tosi vaarallista ja kohta olisinkin kiitollinen työnantajalleni terveyteni varjelemisesta. Mutta ei. Minulle selvisi, että kahvi vähentää sydäntautiriskiä, suojelee syövältä, antaa energiaa, tekee iloisemmaksi ja valppaammaksi, nopeuttaa lihasten palautumista liikuntasuorituksen jälkeen, suojaa aivoja kolesterolin haittavaikutuksilta ja pienentää riskiä sairastua Alzheimerin ja Parkinsonin tautiin. Uskokoon ken haluaa! Mä haluan kahvia!!!!!

sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Isänpäivän jälkiruoka

Tämä kakku vei kielen mennessään valmistusvaiheessa. Valkosuklaa, kermavaahto ja minttu-dominot on kaikki mun herkkuja! Saa nähdä, miltä maistuu niiden yhdistelmä, kun valmista kakkua pääsee maistamaan. Mä tiedän, että jotkut ei tykkää kermavaahdosta yhtään, mutta mun mielestä se on ihan järjettömän hyvää. Se maistuu puhtaalle, raikkaalle ja.... no, lapsuudelle! Ehkä se on se nostalgia, mikä sen saa maistumaan niin hyvältä. Lapsena kun kermavaahtoa oli mummolassa tarjolla melkein kaiken kanssa... (Mä taidan kuulostaa ihan Valion mainokselta :D)

Valkosuklaa-juustokakku


175 g Domino-keksejä (minttu)
70 g sulatettua margariinia

Leikkaa irtovuoan pohjalle pohjan kokoinen pala leivinpaperia, jotta valmis kakku on helpompi siirtää tarjoilualustalle. Murskaa keksit ja sekoita joukkoon sulatettu margariini. Painele seos irtopohjavuoan pohjalle.

5 liivatelehteä
200 g valkosuklaata
0,5 dl sokeria
2 kananmunaa
2 dl kuohukermaa
200 g maustamatonta tuorejuustoa

Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Vaahdota kerma. Sulata suklaa. Sekoita tuorejuusto sulaneeseen suklaaseen. Sekoita vaahdot joukkoon. Liota liivatelehtiä 5 minuuttia kylmässä vedessä.  Purista niistä ylimääräinen vesi pois. Kiehauta mikrossa ruokalusikallinen vettä. Liuota siihen liivatelehdet. Sekoita hyvin. Lisää nauhana täytteeseen hyvin vatkaten.  Kaada täyte pohjan päälle. Hyydytä jääkaapissa vähintään 4 tuntia tai mielellään yön yli. Pinnan voit koristella esim. valkosuklaalastuilla.

PS. Teinkin kakun pinnalle kiilteen glögistä. Hyvää oli! Kiilteeseen tarvii 2 dl glögiä ja 1 dl hyytelösokeria. Valmista hyytelösokerin pakkauksessa olevan ohjeen mukaan.

lauantai 10. marraskuuta 2012

Monsterit voittoon, hurraa!!!!

Mun oma pikku monsterini oli tänään taas pelaamassa ja niiden joukkue voitti molemmat pelit! Go, Monsters, go!!! Hieno saavutus, kun jengi on pelannut yhdessä vasta tästä syksystä! Kun Mikalta tuli viesti voitoista,  päätettiin Eemelin kanssa heti, että voittokahveille pitää saada jotain herkkua. Koska me haluttiin saada leivonnaiset nopeasti valmiiksi ennen kuin sankarit saapuu kotiin, piti valita jotain pikaisesti valmistuvaa. Ja kun kaapista vielä löytyi joukkueen värisiä (oransseja) paperivuokia, valinta oli selvä: muffineja. Perusmuffinitaikinaan sekoitettiin joulupiparimurskaa ja valmiit muffinit koristeltiin suklaamoussella.


Pipari-muffinit (12 kpl)

50 g margariinia
1 dl sokeria
1 kananmuna
1 dl maitoa
3 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
2,5 dl vehnäjauhoja
4 kpl piparkakkuja.

Kuorrutus:
1 pussi suklaanmakuista kakkumousseainesta
2,5 dl maitoa

Sulata margariini ja vatkaa sokerin kanssa. Vatkaa sekaan muna. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Lisää taikinaan. Vatkaa sekaan vaniljasokeri ja maito. Murkaa piparkakut ja sekoita murska taikinan joukkoon.

Aseta paperivuoat muffinipellille ja täytä taikinalla. Paista 175 asteessa 15 minuuttia. Valmista sillä aikaa suklaamousse, eli vatkaa vaahdoksi mousseainekset ja maito. Kun muffinit ovat vähän jäähtyneet, pursota päälle moussea.

Ja kun sitä moussea tuosta pussillisesta jää yli ainakin puolet, saa siitä vielä sopivasta jälkiruuan seuraavalle aterialle...



maanantai 5. marraskuuta 2012

Halloween-huumaa ja currybroileria

Hassun hauskaa halloweenia vietettiin Lopen synkeässä metsässä sankan sumun ympäröimänä. Juhlat olivat siis mökillä ja iltaan oli panostettu kovasti. Sekä järjestäjät että vieraat olivat varustautuneet asianmukaisesti. Vieraat oli kutsuttu paikalle porrastetun aikataulun mukaan ja kaikki kiersivät joko yksin tai pareittain "kauhujen polun" totuutta etsien. (Paitsi ne, jotka oli valjastettu tehtäviin reitin varrelle...) Minä olin yksi illan avustajista ja kyykötin pimeässä metsässä nuotion ääressä. Kun kulkijat sinne asti löysivät, tarjosin heille valittavaksi totuuden tai valheen kortit. Totuuden kortin valinneet neuvoin reitille ennustajan luokse. Valheen kortin valinneet päätyivät illan isännän tupaan, jossa heille ennustettiin Musta Pekka-korteista ;). Onneksi siellä metsässä ei tarvinut ihan yksin olla, olis meinaan alkanut jo itseäkin pelottaa. Mika oli mulla seurana ja hyökkäsi pirun asussaan kiven takaa ajamaan kulkijoita matkoihinsa, kun olin saanut heille ohjeet annettua.


Ennustaja katsoi tarot-korteista mennyttä ja tulevaa ja menneen osalta asiat pitivät kumman hyvin paikkansa... Tulevaisuus taas näytti mun korteissa niin hyvältä, että toivon todella, että sekin vielä totetuu :).

Illan aikana tarjolla oli monenmoisia herkkuja: apinanaivo- boolia, verisiä sormia, poronpapana-salaattia, keitettyjä kastematoja, paholaisen palleja tikussa, kurpitsapiirakkaa kärpäsillä ja vaikka mitä muuta, joita en nimeltä edes muista.



Ruokaa oli viikonloppunakin tehtävä ja lautasilta löytyi thaimaalaista curry-broileria ja jasmiiniriisiä.

Currybroileri ja jasmiiniriisi


n. 1 kg broilerin koipireisiä
1 dl keltaista currytahnaa (Pirkka)
1,5 dl turkkilaista jogurttia

Ota koivet lämpenemään. Sekoita kulhossa currytahna ja jogurtti. Katkaise koivet nivelen kohdalta ja tee pintaan muutamia viiltoja. Lado koivet laakeaan uunivuokaan ja lusikoi curry-jogurttiseos päälle. Anna maustua tunnin verran. Paista 200-asteisessa uunissa vajaa tunti.

Keitä jasmiiniriisi ohjeen mukaan ja tarjoa salaatin kanssa. Hyvää on, mutta lasten makuun himpun verran liian tulista.

torstai 1. marraskuuta 2012

Viva España!

Niinhän se menee, että kun näistä Suomen koleista syyskeleistä pääsee hetkeksi aurinkoon lämmittelemään, on kesää vietettävä vaikka väkisin! Meikäläisille +25 oli ihan kesä, vaikka paikalliset jo pukeutui syksyyn: pitkiä housuja, karvareunaisia nilkkureita ja syystakkeja vilisi katukuvassa. Me kuitenki nöyrryttiin suosiolla turisti-rooliimme ja porhallettiin sortseissa niin kauan kuin aurinko näkyi... Onneksi eka päivä oli niin aurinkoinen ja kuuma, että päästiin heti uimaan. Illalla olo oli niin semi seco, että oli korkattava skumppa-pullo. Lomakotimme lasivalikoima oli aika hauska. Toi pullon viereinen lasi toi mun mieleeni Puumanaisessa Julesin käyttämän "viinilasin" ;), joten tokihan se pääsi käyttöön.

Torstaina vietettiin aikaa läheisellä Zenian rannalla. Meri oli ihanan lämmin ja aallokossa remuaminen oli hauskaa kaikkien mielestä!

Perjantaina Eemeli jäi hoitoon ja me muut lähdettiin shoppailemaan Orihuelaan avattuun ostoskeskukseen La Zenia Boulevardiin. Ou jee! Kauppoja piisaa! Santulla Burger King on aina pakollinen ohjelmanumero, joten välillä käytiin siellä syömässä. Ostoksiakin kertyi, enkä ehtinyt edes kiertää paikkaa kokonaan. Aurinko vetäytyi uhkaaviin pilviin, mutta Santtu hinkui vielä ostosten jälkeen rannalle. Sinne sitten suunnistettiin, vaikka uimaan ei uskaltautuneet kuin Santtu ja Mika.
Ja jotta ei loma ihan löysäilyksi menisi, me lähdettiin vielä illalla Mikan kanssa Torreviejan keskustaan syömään. Pieni shoppauskierros piti tehdä sielläkin... Syömään päädyttiin samaan paikkaan kuin tasan vuosi sitten. Ja yhtä hyvää oli kuin silloinkin!
Lauantaina tehtiin vielä lastenkin kanssa kierros keskustassa. Rantakakadulla käytiin syömässä lounaaksi tapaksia ja aallonmurtajalla jäätölöannoksia.

Sunnuntain markkinaretki jäi lyhyeksi sateen takia. Markkina-alue oli todella iso ja nähtävää (ja syötävää!) olisi ollut vaikka kuinka paljon. Koska oli lämmin, sade sinänsä ei haitannut, ennen kuin vesi tuli kengistä läpi. Jalat märkänä ja kuraisena homma ei houkuttanut enää ollenkaan. Lomakotiin viemisiksi ostettiin lihavartaita ja ihania täytettyjä munakoisoja. Markkinalounas syötiin siis kotoisasti oman pöydän ääressä kuivissa olosuhteissa.

Loman lopuksi vietettiin vielä yksi rento rantapäivä "rantakakkuja" ja hiekkaenkeleitä tehden ja lueskellen. Mikäs sen mukavampi päätös lomalle...