keskiviikko 30. joulukuuta 2015

Smoothien viemää











Syksyllä marjoja oli niin paljon sekä tuoreena että pakastimessa, että smoothieita tuli tehtyä harva se päivä. Joulua kohti tahti alkoi niiden osalta hidastua, kun loppuvuodesta on ollut niin paljon kaikkea muuta. Kun tänään selailin syksyisiä kuvia, aloin taas himoita paksuja, täyteläisiä, lusikoitavia smoothieita. Onneksi pakastimessa on vielä niin paljon tavaraa jäljellä, että hyvällä omalla tunnolla voi tehdä sekoituksia marjoista ja hedelmistä. Eli kevyitä herkkuhetkiä tiedossa!

tiistai 29. joulukuuta 2015

Minä. Haluan. Paremman. Keittiön.





Muuton jälkeen elämä uuden kodin keittiön kanssa asettui uomiinsa pienen totuttelun jälkeen. Eikä siinä ulkoisesti mitään pahempaa vikaa olekaan; ihan pätevä peli, jonka kanssa voisi halutessaan elää vielä muutaman vuodenkin. Mutta kun en halua! Kun tiedän, että keittiö on vaihtumassa, en näköjään enää viitsi pitää kaappien sisältöäkään järjestyksessä. Ja kun kaapit on sekaisin, alkaa tuskastuttaa vielä enemmän! Huoh.

Viimeisimmät tuskastelun hetket koin lasagnea tehdessä. Siinä patoja ja pannuja hämmentäessa ehdin mielessäni koota listaa nykyisen keittiön ongelmista.

1: liian matala! Talon edellinen emäntä oli mua huomattavasti lyhyempi ja kaapistojen mitoituksessa se on huomioitu. Tasojen ääressä työskennellessäni olen koko ajan pienessä kumarassa ja sekös on ärsyttävää.

2: valaistus on huono. Siitä kylläkin saamme syyttää itseämme; keittiössä OLI hyvä valaistus, mutta osa katon valaisimista jäi kattopaneelien uusimisen yhteydessä pois. Vinkiksi vaan kaikille remontoijille: älä koskaan ikinä vähennä valaisimia missään tilassa. Valaisimia saisi olla vähintään viisi per huonetila, jotta valaistus on helposti valittavissa tilanteen ja tunnelman mukaan.

3: vanhat kodinkoneet. Siis ihan kaikki niistä. Vanhaan kotiin jäi muutaman kuukauden ikäinen astianpesukone, jota on vähän ikävä. Kylmälaite alkaa vedellä viimeisiään. Laite sinänsä on laadukas kotimainen Huurre, mutta kompressori on jo kertaalleen vaihdettu ja nyt vehje käy koko ajan. Toivottavasti se kestäisi vielä pari kuukautta, ettei jouduta pulaan ennen keittiöremonttia. Liesi on ikivanha ja tietää sen itsekin. Laitteista suurin ärsyttäjä on kuitenkin liesituuletin: se ei ime käryjä kunnolla ja lisäksi se on keittiön mitoituksen takia niin matalalla, että hellan ääressä on aina pieni vaara pään kolautuksesta. Jos haluan nähdä takimmaisella levyllä olevaan kattilaan, joudun joko työntämään pääni liesituulettimen alle tai siirtämään kattilan pois levyltä. Ei kiva.

Ja nyt tuli niin suunnattoman huono omatunto tästä vikojen listaamisesta, etten voi edes jatkaa loppuun saakka. Alkaa kuulostaa siltä kuin kaikki keittiössä olisi huonosti, vaikka ei ole. Kuten sanoin (ja sisäänmuuttaessa ajattelin), voisi tämän keittiön kanssa hyvinkin elää vielä muutaman vuoden eteenpäin. Mutta jostain kuulin, että ansaitsen paremman keittiön... Olisko kaikki ton esiliinan syytä?!?

sunnuntai 27. joulukuuta 2015

Loman viime hetket





Viimeinen lomapäivä alkaa kallistua iltaan. On tullut vietettyä ihania leppoisia päiviä ja myös päiviä täynnä touhua, ihania nekin. Mikan mielestä mun häärääminen näyttää joulustressiltä, mutta ei se sitä ole. Olen tehnyt paljon, mutta nauttinut kaikesta! Viihdyn keittiössä ja pidän pilkkomisesta, vatkaamisesta, vaivaamisesta, tirinästä pannulla, porinasta kattilassa ja uunista tulvivista tuoksuista. Ja siitä hetkestä kun katan pöydän ja saan kutsua muut syömään!

Jotain jäi kyllä tekemättäkin; mun jouluperinteisiin kuuluu myös sohvan nurkkaan käpertyminen pyjamassa, vieressä rasia vihreitä kuulia ja suklaata ja ruudulla pyörivä romanttinen komedia. Voisihan senkin ehtiä vielä tänään toteuttaa...

Yksi pikku mies meillä kyllä ehti viettää pyjamapäiviä. Eemeli vietti ison osan pyhistä pukeutumatta, kääriytyen tarpeen tullen vilttiin. Äitini sanoikin, että Eemeli on varmaan aiemmassa elämässään asunut jossain, missä pukeudutaan kaapuihin; sen verran tottuneesti kääriytyminen sujui. Kauan kaivattu lumisade kuitenkin sai pojan innostumaan niin, että vaatteetkin saatiin päälle ikkunasta ihailun jälkeen.

Siskon syntymäpäivilläkin ehdittiin tänään käydä herkuttelemassa. Ihanaa suklaakakkua!


 


lauantai 26. joulukuuta 2015

Porkkanahummus



Juuri joulun alla tein porkkanahummusta levitteeksi patongin kanssa. Kun sitä oli vielä niin paljon jäljellä, nostin sen tarjolle myös joulupöytään. Kun raaka-aineena on porkkanaa ja herneitä, eikös ne sovi ihan mukavasti myös suomalaiseen jouluun? Ainakin se teki kauppansa myös joululimpun kanssa.

Porkkanahummus

2 isoa porkkanaa
1 tlk kikherneitä
1 valkosipulinkynsi
1 rkl sitruunamehua
1 rkl oliiviöljyä
1 rkl tahinia
Juustokuminaa
Mustapippuria

Kuori porkkanat. Paloittele ne ja keitä kypsäksi. Valuta kikherneet ja ja kuori ja pilko valkosipulin kynsi. Soseuta kaikki ainekset sauvasekoittimella.

Porkkanahummus toimii levitteenä ja myös dippinä. Oli kyllä tosi hyvää tuoreen patongin kanssa!

lauantai 19. joulukuuta 2015

Banaani-Pätkiskakku





Joululoma alkoi pitkään nukutulla aamulla. Ihana aamu meinasi kääntyä ahdistukseksi kaikkien "pitäis sitä ja tätä" ajatusten keskellä. Kiireisen työviikon ansiosta keittiö oli sotkuinen, pesemättömiä pyykkejä oli kokonainen vuori, jääkaappi oli tyhjä, viikkosiivous odotti tekijäänsä, joulukoristeet oli jossain kaapin perällä ja lapset valitti, kun ei ole tehty piparkakkutaloa. Aloitin. Sain jotain aikaiseksikin, kunnes tajusin, että ulkona paistaa aurinko. Jätin siivoukset sikseen, vaikka velvollisuudentunto harasi vastaan. Lähdin Eemelin kanssa metsään kävelylle ja nautin valosta, vihreydestä ja tuoksusta. Siivota voi sitten pimeällä ja sateellakin...

Ulkoilun jälkeen oli sopiva hetki leipoa Mikalle synttärikakku ja rentoutua saunan lämmössä. Koska Mika ei tykkää täytekakusta, piti päivänsankarille keksiä jotain ihan muuta...

Banaani-Pätkiskakku

2 banaania
1 ps (tai n. 130 g) Pätkis paloja
100 g margariinia
2 dl sokeria
2 kananmunaa
3 dl vehnäjauhoja
0,5 dl kaakaojauhetta
1,5 tl vaniljasokeria 
1,5 tl leivinjauhetta

Kuorrutus:
1 ps (tai n. 130 g) Pätkis paloja
25 g margariinia

Muussaa banaanit haarukalla ja pilko pussillinen Pätkiksiä pieneksi.

Vaahdota sokeri ja pehmeä margariini. Lisää munat joukkoon hyvin vatkaten. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää taikinaan. Lisää lopuksi muussatut banaanit ja suklaamurut.

Kaada taikina voideltuun ja korppujauhotettuun suorakaiteen muotoiseen vuokaan. Paista 175 asteessa vajaa tunti. Anna jäähtyä hetki.

Sulata mikrossa pussillinen Pätkiksiä margariinin kanssa ja sekoita tasaiseksi. Levitä kakun päälle ja koristele.

keskiviikko 16. joulukuuta 2015

Tuoksuva joululimppu



Jouluun kuuluu ihanat mausteiset tuoksut ja maut. Suunnitelmissa oli leipoa saaristolaisleipää, mutta kun netissä osui silmiin joululimpun ohje, suunnitelma muuttui ja saaristolaisleipä sai odottaa. Lapset rakastaa joululimpun mausteista makua, enkä ole koskaan ennen leiponut sitä itse. Kun toinen kituu vesirokossa ja toinen kärvistelee viimeisiä päiviä koulun penkillä, ajattelin juuri uunista otetun lämpöisen limpun olevan täydellistä välipalaa.

Kokeiluversioon puolitin ainesten määrän alkuperäisestä ohjeesta. Eka leivän paistaminen tämän kodin uunilla vähän jänskätti, eikä turhaan. Tuolla uunilla 175 astetta oli liikaa: pinta alkoi tummua niin, että jouduin ottamaan leivät uunista vähän liian aikaisin. Lapset ei kuitenkaan huomanneet rakenteessa saati maussa mitään vikaa. Eka limppu oli syöty kymmenessä minuutissa, toinenkin on jo aloitettu ja yhden sain jemmaan pakastimeen. Voi siis olla, että jos vaan aikaa on, leivon limppuja toisen setin vielä ennen joulua!

Joululimppu
(3 kpl)

25 g hiivaa
5 dl piimää
1 dl sokeria
1 dl siirappia
1 tl suolaa
3 tl fenkolia
1/4 tl pomeranssinkuorta
3 dl grahamjauhoja
n. 8 dl vehnäjauhoja

Lämmitä piimä kädenlämpöiseksi ja lisää hiiva. Lisää sokeri, siirappi ja mausteet. Lisää grahamjauhot. Alusta vehnäjauhot taikinaan. Lisää jauhoja reilusti, jotta saat taikinasta helposti leivottavan.

Jaa taikina kolmeen osaan ja tee pyöreitä limppuja. Kohota uunipellillä liinan alla 2 tuntia. Pistele pintaan reikiä ja voitele munalla. Halutessasi voit painaa keskelle kuvion piparkakkumuotilla.

Paina 175 asteessa n. 50 minuuttia. 


Maapähkinävoi-piiras



Eemelin koulussa pidettiin ekaluokkalaisille vanhempineen lautapeli-ilta nyyttäriperiaatteella. Töiden jälkeen piti leipoa nopeasti jotain mukaan otettavaa. Mukaan käärittiin maapähkinävoi-piirasta. Tämä sopii enemmän aikuisten kuin lasten makuun, koska ei ole mitään supermakeaa.

Taikina:
200 g tummaa suklaata
200 g margariinia
2 dl sokeria
2 dl vehnäjauhoja
1 tl vaniljasokeria
3 kananmunaa

Päällinen:
1 dl maapähkinävoita
2 rkl sokeria

Sulata rasva kattilassa ja paloittele joukkoon suklaa. Sekoita, kunnes sullakin sulaa. Lisää joukkoon muut ainekset ja sekoita tasaiseksi.

Sekoita sokeri maapähkinävoin joukkoon. 

Vuoraa uunivuoka (n. 25x30 cm) leivinpaperilla ja kaada taikina vuokaan. Laita lusikalla maapähkinävoista kökköjä taikinan pinnalle. Kuvioi veitsellä.

Paista 175 asteessa n. 30 minuuttia. Leikkaa paloiksi.

lauantai 12. joulukuuta 2015

Kiireisen maukas kanapasta


Tänään vierähti koko päivä Jampan joulutapahtumassa. Eemelin luokan vanhempien kanssa pidettiin tapahtumassa toimintapistettä, jossa tehtiin maidosta muovia ja askarreltiin siitä joulukoristeita. Rahaa ei tapahtumasta juurikaan jäänyt, mutta kiva päivä meillä oli!

Sen verran sain päivällä pidettyä taukoa, että käväisin kotona syömässä. Pasta on kyllä kiireisen päivän pelastus; helppoa, nopeaa ja hyvää!

Maukas kanapasta

N. 300 g pastaa

N. 500 g broilerin fileesuikaleita
1 tlk paseerattua tomaattia (yrttimaustettu)
1 sipuli
1/2 rasiaa tuorejuustoa (esim. yrttimaustettu)
2 tl Arabbiata pestoa
Suolaa
Sokeria
Juustoraastetta
Kirsikkatomaatteja

Keitä pasta. Paista broilerin suikaleet pannulla ja lisää silputtu sipuli kuullottumaan. Lisää pannulle paseerattu tomaatti ja Arabbiata pesto. Mausta suolalla ja sokerilla. Lisää lopuksi tuorejuusto ja sekoita.

Valuta pasta ja kaada kulhoon. Sekoita joukkoon kastike ja juustoraastetta. Ripottele lopuksi pinnallekin juustoraastetta sekä pilkotut kirsikkatomaatit.

perjantai 11. joulukuuta 2015

Vuorossa pehmeä porkkanalaatikko




Pakko myöntää; olen tapojen orja ja perinteiden vaalija, ainakin juhlapyhiin liittyen. Pidän jouluruuista ja vaikka lehdet ja netti pursuaa vaihtelunhaluiselle ihania reseptejä joulupöytään, mä en pysty. Aattona on saatava ne perinteiset laatikot  ja kinkku! Laatikkoruokien määrät on kuitenkin tähdätty niin, että niitä syödään tasan aattona ja muina joulunpyhinä pääsee herkuttelemaan toisenlaisella menulla. Vaikka olisihan siinäkin puolensa, jos koko jouluna ei tarvisi laittaa mitään ruokaa, ottaisi vaan kaapista ja lämmittäisi...

Eilen valmistusvuorossa oli porkkanalaatikko. Ja kylläpä tuli hyvää!

Porkkanalaatikko
(8-10 annosta, 2 kpl 0,85 l foliovuokaa)

1 kg porkkanoita
Vettä keittämiseen
1 tl suolaa
1,5 dl puuroriisiä
2 dl kuohukermaa
1 dl maitoa
1 muna
0,5 tl suolaa
0,5 dl siirappia
Ripaus valkopippuria

Kuori ja pilko porkkanat. Keitä suolalla maustetussa vedessä niin, että porkkanat juuri peittyvät veteen. Porkkanat saa jäädä puolikypsiksi. Ota keitinvesi talteen ja keitä siinä riisit kypsäksi.

Riisien kiehuessa soseuta porkkanat. Lisää joukkoon kerma ja maito. Sekoita joukkoon myös muna ja mausteet. Lisää lopuksi kypsät riisit ja sekoita hyvin.

Kaada seos vuokiin ja ripottele pinnalle korppujauhoja. Kuvioi pinta lusikalla.

Paista 200 asteessa 45 minuuttia.

Jos porkkanalaatikon valmistaa vasta aattona, se kannattaa toki paistaa uunivuoassa, joka tarjolle laitettaessa näyttää paljon paremmalta kuin nuo foliorasiat. Itse kuitenkin hoidan nämä etukäteen ja laitan pakastimeen; siihen tarkoitukseen foliovuoat ovat erinomaisia!

Porkkanalaatikon voi myös pakastaa raakana ja paistaa vasta aattona, jolloin se on kuin vasta tehtyä!

Ja kun porkkanahommissa ollaan, on yksi luppakorvainen kaveri aina valmis auttamaan <3



keskiviikko 9. joulukuuta 2015

Lanttulaatikko, joulun lemppari!





Perinteisistä jouluruuista mun ehdoton suosikki on lanttulaatikko! Se on niin hyvää, että voin syödä sitä monta päivää peräkkäin ja yhdistellä vaikka mihin muihin ruokiin. Niin, perheen paheksuvista katseista huolimatta lanttulaatikkoa voi kyllä syödä vaikka pastan kanssa... Jo monena jouluna olen päättänyt, että jatkossa syön sitä muulloinkin kuin jouluisin, mutta se on kyllä ollut päätös, joka ei koskaan ole pitänyt. Tosin voi olla, ettei se enää niin hyvää olisikaan, jos sitä olisi tarjolla muulloinkin kuin jouluisin.

Jos on kiire ja hoppu tai haluaa muuten vain tehdä asiat nopeammin ja vaivattomammin, kannattaa käyttää kaupoista löytyvää valmista lanttusosetta. Seos on vartissa valmis uuniin laitettavaksi ja sitten voikin istua tyytyväisenä glögimukin kanssa ja haistella uunista tulvivaa ihanaa tuoksua!

Lanttulaatikko

(6 annosta; 1 kpl 0,85 l foliovuoka)

500 g lanttusosetta
1 dl ruokakermaa
0,5 dl korppujauhoja
1 kananmuna
0,5 dl siirappia
1/4 tl suolaa
maustepippuria
inkivääriä
neilikkaa

Sekoita lanttusoseen joukkoon korppujauhot ja kerma. Lisää kananmuna ja siirappi. Lisää ripaus mausteita. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Ripottele pinnalle korppujauhoja ja kuvioi pinta lusikalla. Laita pinnalle muutama voinokare.

Paista 175 asteessa n. 1 tunti.

Lanttulaatikon voi hyvin tehdä valmiiksi jo ajoissa ennen joulua ja pakastaa odottamaan aatto-iltaa.

Peuranpaisti näppituntumalla






Itsenäisyyspäivää edeltävällä viikolla meidän perheessä elettiin minuuttiaikataululla, henkihieverissä, kieli vyön alla ja kaikkea muuta kamalaa. Ruokaostoksiin oli aikaa lauantaiaamuna tasan puoli tuntia ennen lähtöä Funparkiin (ja siis pikkujouluillasta heränneenä...). Ostoslistan laatimiseen taas ei ollut aikaa lainkaan. Siksipä kaupasta tarttui mukaan sitä sun tätä, millä tiesin saavani perheen pidettyä hengissä seuraavaan viikkoon. Montaa ajatusta itsenäisyyspäivän illalliseen en ehtinyt uhrata.

Peuranpaisti oli toimitettu perjantaina suoraan työpaikalle ja niin sitten aloin sunnuntaina kaivella kaappeja sillä silmällä, että mitäköhän kummaa sen peuran kanssa sopisi tarjota. Ajatuksenjuoksu kulki kutakuinkin reittiä: itsenäisyyspäivä - Suomi - peruna -- *muusi*! Yksi ongelma ratkaistu, lapsille kelpaa aina muusi! Peuran kaveriksi uuniin pilkoin vuoallisen kaapista löytyneitä vihanneksi; parsaa, kesäkurpitsaa ja kirsikkitomaatteja ja päälle juustokermaa ja rutkasti juustoraastetta. Salaattiaineksetkin oli kutakuinkin vähissä, mutta taas yksinkertaiset asiat nousivat arvoon arvaamattomaan. Syntyi maailman yksinkertaisin kolmen aineksen salaatti: jäävuorisalaattia, granaattiomenaa ja kurkkua.

Mutta sitten se peura. Kaikki ihanaiset peuran kanssa sopivat mausteet olivat tyystin finaalissa. Ja paista nyt sitten lihaköntti tietyn asteiseksi, kun hajonnut paistomittari on heitetty hevon kuuseen. Suolalla, pippurilla  ja näppituntumalla siis mentiin, mutta lopputulos oli JUST HYVÄ! Meillä siis oli kuin olikin varsin herkullinen itsenäisyyspäivän juhlaillallinen!

Simppeli peuranpaisti


n. 800 g peuranpaistia
voita
suolaa
pippuria
chilijauhetta
valkosipulista yrttimausteseosta

Suolaa paisti. Ruskista verkotettu paisti pannulla joka puolelta voissa käännellen. Poista verkko ja aseta paisti vuokaan. Ripottele pintaan reilusti mausteita. Paista 100 asteisessa uunissa, kunnes sisälämpötila on 55 astetta (tai kun tuntuu sopivalta ottaa paisti pois uunista ;) ). Anna vetäytyä hetki folion sisällä. Viipaloi tarjolle.