sunnuntai 19. toukokuuta 2019

Kuukauden ostolakko




Pidin jokunen aika sitten kuukauden ostolakon. Syy ei lähtenyt taloudenhallinasta, vaan tavaranhallinnasta. Mä en kestä tavaroita, joita meidän kotona on. Ja joita koko maailma pursuaa yli äyräidensä. Mä haluaisin heittää kaiken pois, mutta toinen osapuoli haluaa jatkuvasti ostaa jotain lisää ja tekee samalla hankinnoillaan mut hulluksi. Meidän varastoon en mahdu astumaan edes ovesta sisään. Puhuminen ei auta ja olen jo sen suhteen luovuttanut: niinhän se on, että toista ei voi muuttaa, mutta itseään voi. Niinpä päätin kokeilla, miltä tuntuu olla kuukausi ostamatta mitään. Ruoka ja lääkkeet jäi ostolakon ulkopuolelle, samoin lasten mahdolliset tarpeet. Lisäksi annoin itselleni kolme vapaalippua hätävaraksi yllättävien tilanteiden varalta, joskaan en tiennyt mitä ne tilanteet voisi olla.

Ensimmäiset päivät oli vaikeimmat. Ei sen takia, että olisi tarvinut ostaa jotain, mutta huomasin miten helppoa ajattelematon ostaminen oli ollut. Jatkuvasti jäin itselleni kiinni ajatuksista, että tuonhan voisi ostaa ja tuollaisen haluaisin ja onpas tuokin halpa. Vastaan tuli ihan koko ajan pieniä kivoja juttuja, jotka normaalisti olisin ostanut sen enempää ajattelematta; ihan vaan koska mä voin. Välillä olin jo tuote kädessä menossa kassalle, kun tajusin etten voikaan tätä ostaa, koska on ostolakko. Viikon jälkeen alkoi helpottaa, enkä enää ollut automaattisesti ostamassa kaikkea mitä teki mieli. Samalla myös blogien lukeminen alkoi ahdistaa: tuntui, että blogimaailma pyörii kauhean paljon erilaisen kuluttamisen ympärillä. Ja miksi ei pyörisi, sitähän meidän elämä on: yksi iloinen kulutusjuhla. Siinä kohtaa tuntui kuitenkin helpommalta jättäytyä blogimaailman ulkopuolelle ostolakon ajaksi. Tunsin itseni lähinnä pahanilmanlinnuksi ajatuksineni ostamisen minimoinnista.

Vapaalipuista käytin kuukauden aikana kaksi. Viimeisellä viikolla kirpputorilla tuli vastaan 2 asiaa, joita en voinut jättää ostamatta. Nyt tiedän, että olisin hyvin voinut jättää nekin ostokset tekemättä, koska toista niistä en ole käyttänyt kertaakaan. Järjetön minä! Ostin siis vain pelkän mieliteon ja halvan hinnan takia. Olin luvannut itselleni, että jos selviän kuukauden ostolakosta, voin käydä kuukauden päätyttyä ostamassa ne asiat, jotka jäi kaihertamaan mieltä. En muistanut yhtäkään asiaa, jonka olisin halunnut ostaa! Voin siis päätellä, että ne kaikki mieliteot olisi olleet ihan turhanpäiväistä roinaa, jotka ostoinnostuksen jälkeen olisi jääneet kaapin perälle. Ihanaa, etteivät ne nyt ole kotona pölyä keräämässä :)

Kuukauden aikana säästöön jäänyt summa sen sijaan oli iloinen yllätys. Mistään en kokenut jääneeni paitsi ja päätin vielä palkita itseni ostamalla uudet aurinkolasit. Niinpä niin: ojasta allikkoon, kun ostolakon palkkio on ostaminen! Kuulostaa pahalta, mutta nyt mulla on krääsämäärän sijaan yhdet kunnolliset aurinkolasit, jotka joka tapauksessa olisi pitänyt hankkia.

Tänä viikonloppuna ei sitten ostolakosta ole ollut tietoakaan. Molemmat pojat tarvitsi uusia kesävaatteita ja lauantai vierähti Willassa perheen kesken. Mutta jotain mä olen ostolakosta oppinutkin: vaikka ostoksia eilen kertyi, ne oli lasten todelliseen tarpeeseen. Itselleni hankin vain uudet bikinit ja kesäläpsyttimet jalkaan, joten kesä voi alkaa!


sunnuntai 5. toukokuuta 2019

Huijarin browniet (ilman sokeria ja jauhoa)



Yllätin itseni ja selvisin viikosta vain niillä kahdella sallitulla herkkupäivällä. Tällä kuluneella viikolla ne olikin helppo lukita kalenteriin, koska oli vappu ja viikonloppuna teatterissa käynti. Kyllähän nyt vappuna on munkkeja ja simaa maisteltava ja tiesin myös, että teatterissa oli odotettavissa tarjoilut valmiina, enkä tietenkään halunnut missata niitä. Harmi kyllä väliajalla tarjottu juustokakku oli pettymys liiallisen makeutensa vuoksi ja tuntui, että meni ansaittu herkkupäivä hukkaan, kun ei ollutkaan niin suuri nautinto kuin olin odottanut.



Koska jauhopeukaloakin lauantaina vähän kutkutti, leivoin päivällä brownieita, jotka sopii hyvin myös herkuttomien päivien kahvihetkiin; ne kun ei sisällä sokeria, vehnäjauhoja eikä voitakaan. Tai no, onhan maapähkinävoissa vähän sokeria, mutta puolet vähemmän kuin vaikka purkillisessa jogurttia, joten se ei haittaa. Sitä paitsi kun se sokerimäärä jakautuu tuohon brownievuokaan, tulee sokeria per annos ehkä saman verran kuin muutamallisessa lusikallisessa jogurttia olisi, joten jätetään pilkun viilaaminen sikseen.

Melkein terveellisiin brownieihin tarvitset:
3 banaania
0,5 dl kaakaojauhetta
1 dl maapähkinävoita 
2 kananmunaa

Muussaa banaanit soseeksi. Lisää joukkoon kaakaojauhe ja maapähkinävoi ja sekoita. Lisää munat ja sekoita sileäksi. Sauvasekoittimella saat tasaisimman lopputuloksen, mutta hyvin onnistuu ilmankin.

Kaada taikina pieneen leivinpaperilla päällystettyyn vuokaan. (Kapea leipävuoka toimii tässä kokonsa puolesta loistavasti.) Paista 200 asteessa n. 20 minuuttia. Jäähdytä ja leikkaa paloiksi. 


Mun mielestä rakenne on ihanan kuohkea ja keveä, mutta maku kuitenkin tuhdin suklainen ja sopii hyvin kahvipöytään. Kyllä tällä hyvin teilaa makeanhimon ja silti voi hyvällä omalla tunnolla jatkaa sokerin vähentämistä!


keskiviikko 1. toukokuuta 2019

Mangolassia ei lasketa



Kun tällainen jälkiruoka-addikti kuin minä aikoo vähentää sokerin käyttöä, on hyvät neuvot tarpeen. Tai ehkä ennemminkin hyvät reseptit. Sellaiset, joilla voi täyttää jälkiruuan mentävän aukon, mutta ilman lisättyä sokeria. Mangolassi on siihen loistava vaihtoehto. Hedelmäinen ja raikas ja ihan riittävän makeakin. Ja toki makeutta voi halutessaan lisätä sokerilla tai hunajalla, mutta mun makuun sitten on jo liian imelää.

Mangolassi valmistuu nopeasti ja on ihan superhelppo tehdä (ellei halua käyttää aikaansa tuoreiden mangojen kanssa). Tiiviissä kannussa jääkaapissa se säilyy hyvin vaikka seuraavaan päivään saakka. Ja paitsi jälkiruokana, lassi maistuu hyvin kuuman kesäpäivän raikkaana välipalana tai myslillä täydennettynä täyttävänä iltapalana. Ai niin, ja tietenkin tänään vappubrunssilla! Eli käytännössä mangolassi toimii melkein milloin vain. Ja just nyt parasta on, että sitä ei lasketa herkutteluksi!


Mangolassi (8 dl)

4 dl mangososetta
2 dl vaniljajogurttia
2 dl maustamatonta jogurttia
2 tl sitruunamehua
1 tl kardemummaa

Kaada kaikki ainekset tehosekoittimen kannuun ja surauta tasaiseksi juomaksi. Kaada laseihin ja nauti! Halutessasi voit ripotella pinnalle vähän kardemummaa ja mintunlehden koristeeksi. Voit myös käyttää pelkkää maustamatonta jogurttia tai pelkkää vaniljajogurttia, riippuen kuinka makeaa tai hapanta haluat. Aamupalana riittää hyvin maustamaton, mutta kun tarjosin tätä jälkiruuaksi, halusin vaniljajogurtilla vähän makeuttaa ja pehmentää makua.

maanantai 29. huhtikuuta 2019

Rakas herkkupäiväkirjani



Uuden työpaikan myötä on tullut käytyä pitkästä aikaa terveystarkastuksessa. Kaikki veriarvot oli varsin hyviä, mutta ainahan löytyy parannettavaa. Kun kaikki muu oli kunnossa, jouduin tunnustamaan terveydenhoitajalle, että syön ihan liikaa sokeria. Hän ehdotti minulle elämäntapamuutosta, josta melkein kauhistuneena kieltäydyin. Mä en halua muuttaa kivaa elämääni! Lopulta tingittiin puolin ja toisin kuin Afrikkalaisella torilla ja päädyttiin kompromissiin, joka ei varsinaisesti tyydyttänyt kumpaakaan, mutta molemmat sai jossain määrin tahtonsa läpi. Muutoksen sijaan aloitin elämäntapaKOKEILUN ja yhden herkkupäivän sijaan sain kinuttua itselleni kaksi herkkupäivää viikossa.

Sanoin suoraan, että yhdestä herkkupäivästä sopiminen on ihan turhaa, koska se ei tule onnistumaan. Jos tähän asti olen syönyt makeaa melkein päivittäin, olisi niin iso muutos ihan liian radikaalia. Mielenkiintoiseksi kokeilun tekee se, että joudun pitämään herkutteluistani päiväkirjaa: merkkaan Terveystalon appiin jokaisen päivän, jolloin herkuttelen makealla ja terveydenhoitaja pystyy sieltä seuraamaan tilannetta. Kääk! Avauduin tästä ahdingosta työkavereillekin, jotka kannustamisen sijaan iloisesti kehottivat valehtelemaan tai unohtamaan koko jutun. On siinä mulla tukijoukot :D




Jo etukäteen ajattelin, että pääsiäinen on ihan liian vaikea ajankohta aloittaa oikeasti. Päätin itsekseni, että kaksi ensimmäistä viikkoa merkkaan herkutteluni ylös ihan vaan nähdäkseni kuinka paljon sitä makeaa oikeasti syön. Vasta sitten alkaisin oikeasti vähentää. Mutta onhan se kalenteri karua katsottavaa. Niin karua, että herkuttelu väheni sitten kuitenkin neljään päivään viikossa jo heti alussa ja pääsiäisestä huolimatta. Nyt on sitten se kaksi viikkoa mennyt ja pitäisi mahduttaa herkuttelut kahteen päivään viikossa. Saa nähdä kuinka käy, kun en vieläkään ole varma haluanko tätä edes. Olen vähän kuin alkoholisti, joka on ohjattu hoitoon, vaikkei itse vielä myönnä hoitoa edes tarvitsevansa.

Tänään aion kuitenkin teilata mahdollisesti päätään nostavan makeanhimon juoksemalla. Lenkiltä tullessa tekee mieli jotain ihan muuta kuin makeaa. Siispä lenkkarit jalkaan ja pururadalle mars!

sunnuntai 28. huhtikuuta 2019

Mansikkasimassa on kevään kaunein väri




Sima kuuluu varmasti monen vappuperinteisiin. Vaikka ei sitä itse tekisi tai ostaisikaan, on se ainakin lapsuusmuistoista tuttu vappujuoma. Perinteisesti sima tehdään sitruunasta ja fariinisokerista, mutta muitakin vaihtoehtoja voi kokeilla. Itse päädyin tänä vuonna mansikkasimaan ja totesin, että värissä se kyllä voittaa tutumman versionsa mennen tullen. Koska halusin säilyttää kauniin punaisen värin, en laittanut simaan ollenkaan fariinisokeria vaan pelkkää valkoista sokeria. Käytetyn juoman maku on hyvinkin "simainen", mutta mansikkakin maistuu.

Juoma on tosi raikas eikä niin makea kuin vaikka limsat, niin kyllä tätä voisi ehkä siemailla kuumana kesäpäivänäkin jäiden kera. Mutta ainakin näin vappuna! Ja valmistuskin on helppoa:

2 litraa vettä
2 dl sokeria
250 g pakastemansikoita
1 luomusitruuna
Pieni nokare hiivaa
Rusinoita

Kiehauta kattilassa 1 litra vettä ja lisää sekaan sokeri ja mansikat. Kiehauta uudelleen ja lisää 1 litra vettä. Pese sitruuna huolellisesti. Kuori sen keltainen pinta kuorimaveitsellä ja lisää kattilaan. Purista sitruunasta lopuksi mehu ja lisää sekin kattilaan. Sekoita ja anna jäähtyä kädenlämpöiseksi.

Lisää herneen kokoinen nokare hiivaa liemeen ja sekoita, jotta hiiva liukenee. Peitä kattila ja jätä huoneenlämpöön käymään yön yli. Pullota seuraavana päivänä puhtaisiin pullokin ja lisää 5-6 rusinaa  ja 1 tl sokeria per pullo. Laita pullot jääkaappiin. Sima on valmista juotavaksi muutamassa päivässä.


maanantai 22. huhtikuuta 2019

Pakopeli Claustrophobia Tallinna





Voi miten ihanan keväisessä säässä pääsiäinen onkaan vierähtänyt! Varsin poikkeukselliseen tapaan kuitenkin: leipomiset ja kokkailut olen jättänyt muiden huoleksi ja keskittynyt ihan vain nauttimaan elämästä. On syöty hyvin, istuttu aurinkoisen Tallinnan terasseilla ja shoppailtukin vähän. Tällä kertaa näin, eikä se ollut ollenkaan huono juttu!

Jo torstaina lähdettiin aikuisten kesken Tallinnaan minilomalle. Etukäteen oltiin varattu pakopeli perjantaille ennen kotiin paluuta. Tallinnan Claustrophobia olikin tosi kiva! Paikka oli kävelymatkan päässä Virukeskuksesta ja palvelu oli erittäin ystävällistä. Henkilökunta puhui hyvää englantia ja pelin sai suomeksi toteutettuna. Peliksi oli muutaman vaihtoehdon joukosta valikoitunut Baker Street 221B, joka osoittautui haastavaksi ja mielenkiintoiseksi. Homman idea on siis se, että pelin ohjaaja kertoo aluksi tarinan, jonka jälkeen pelaajat lukitaan lavastettuun huoneeseen ratkaisemaan tehtävää. Huoneesta on löydettävä vihjeitä, jotka ratkaisemalla tarinan lopullinen ratkaisu alkaa hahmottua. Aikaa tehtävän ratkaisuun ja lukitusta huoneesta ulos pääsemiseen on 60 minuuttia.

Kolme meistä oli pakohuoneessa ensikertalaisia, jonka huomasi pienestä alkukankeudesta: mitä tehdä, mitä etsiä, mihin kiinnittää huomiota. Pelin ohjaaja suositteli jo alussa, että apuvihje kannattaa ottaa siinä vaiheessa, jos peli meinaa jumittua paikoilleen ja itse olin valmis pelin puolivälissä ottamaan yhden vinkin, kun aikaa tuhraantui turhaan, mutta osa porukasta vastusti vinkkiä ehdottomasti. Ajan hukkaaminen sitten kostautui niin, ettei päästy huoneesta ajoissa ulos.




Minua ajan loppuminen ei edes harmittanut, koska ratkaisu oli siinä vaiheessa selvillä ja kaikki matkan varrella olleet mysteerit oli ratkaistu. Itselleni matka oli tärkeämpi kuin määränpää, koska onhan kyseessä puhtaasti viihteellinen ajanviete. Mieheni on kuitenkin todella kilpailuhenkinen ja hänen mielestään koko peli oli pilalla, kun tehtävää ei saatu annetussa ajassa suoritettua. Suhtautumistapoja voi siis olla monenlaisia! :D

Vasta jälkikäteen luin pelin arvosteluista, että muut kävijät ei suosittele Baker Streetiä ensikertalaisille. Ilmankos oli haastavaa! Ongelmat ei sinänsä olleet liian vaativia, mutta ensikertalaisille aika tässä tuli vastaan. Mutta hauskaa oli! Mä olen ihan valmis tarttumaan seuraavaan pakohuone-haasteeseen koska vain! Ehkä tulevaisuudessa tukee käytyä ratkomassa muitakin Tallinnan pakohuoneita, koska hintataso on jonkin verran edullisempi kuin meillä Suomessa. Ihan hirmuisen hauska ajanviete on siis kyseessä ja suosittelen kokeilemaan, jos yhtään kiinnostaa. Tähän voi jäädä koukkuun!


sunnuntai 21. huhtikuuta 2019

Kosteuttavat hoitosukat




Muutama vuosi sitten kosmetiikka-markkinoille tupsahti uusi innovaatio: jalkojen kuorintasukat. Se kuulosti alkuunsa loistavalta, koska mulla jalkojen hoito jää ihan liian vähälle. Varsinkin talven jäljiltä jalat on kuivat ja kantapäät aivan koppurat, kun jalkoja joutuu hautomaan sukissa ja kuumissa kengissä pitkiä aikoja. Lopulta kävi kuitenkin niin, että kuorintasukkia en ole koskaan edes kokeillut. Sekä käyttöohje, että käyttäjien kokemukset kertoo, että kuorinta irrottaa jaloista kuollutta ihoa, joka sitten irtoilee suikaleina useamman päivän ajan. Totesin, että kesäaikaan en halua, että sandaaleistani leijailee ihon riekaleita ja yhtä vähän houkuttaa ajatus, että ihon kappaleita olisi sukkien sisällä. Tuote voi siis olla ihan loistava, mutta mun ennakkoluulot estää kokeilemasta.

Onneksi markkinoille on tullut myös kosteuttavat hoitosukat. Ne on vähän niin kuin kangasnaamio jaloille, eikä irtoilevia ihosuikaleita tarvitse pelätä. Olen käyttänyt hoitosukkia jo muutaman kerran ja ollut tyytyväinen. Sukat on helppokäyttöiset, eikä vaadi muita toimenpiteitä kuin jalkojen pesun ja kuivaamisen ennen käyttöä. Sitten vaan sukat jalkaan ja vaikutusajan jälkeen jalat on raikkaat ja pehmeät ja mahdolliset kovettumatkin silinneet huomattavasti. Sukkien varsissa on pienet teipit, joilla ne pysyy niin hyvin kiinni, että ne jalassa voi ihan hyvin kävelläkin, mutta kukas nyt jalkahoidon aikana kävelisi.

Sukat on kertakäyttöiset ja hintaa niillä on vain muutaman euro. Yksittäispakatut tuotteet ei ole mikään ekologinen ratkaisi, mutta näistä pidän silti. Ei niitä usein tule käytettyä ja ilman näitä mulla jalkojen hoito jäisi pelkkään rasvaamiseen ja sekin harvoin. Eilisiltana olikin ihanaa ottaa sukat käyttöön ja antaa jalkojen levätä, kun takana oli pari päivää kävelyä Tallinnan kaduilla ja juoksulenkki. Nyt jalat tuntuu niin sileiltä, että melkein tekee mieli silitellä niitä :D

Kesää kohti kun mennään, saadaan vaihtaa avonaisempiin jalkineisiin, joten yksi jos toinenkin saattaa kaivata jaloilleen pientä hoitoa. Hoitosukkia uskallan lämpimästi suositella ja kokeileminen ainakin on edullista. Omani olen ostanut Tokmannilta ja laivan tax freesta, mutta uskoisin sukkia löytyvän mistä tahansa kosmetiikkaosastolta, kerran siellä Tokmannillakin on.

Kevein varpain kohti kesää siis!