torstai 31. lokakuuta 2013

Appelsiini-kuppikakkuja halloweeniksi

Jotain oranssia herkkua piti saada sekä halloweenin, että Monstereiden pelivoiton kunniaksi. Googlailemalla löytyi sopiva resepti, joka yllättäen olikin Koko Suomi leipoo-Hannun ohje. Höh. En edes tiennyt, että ohjelman reseptit löytyy netistä, vaikka kai se sitten on aika itsestään selvää, kun tarkemmin ajattelee. Ihan törkeen hyvä ne kumminkin on. Eli ohje on saatava omaan talteen (vain voi vaihdettuna margariiniin).

Appelsiini-kuppikakut
 

2 tl appelsiininkuorta raastettuna 
1 dl appelsiinista puristettua mehua 
100g margariinia
3 kananmunaa
2,5 dl sokeria
1 tl vaniljasokeria 4 dl vehnäjauhoja 
1,5 tl leivinjauhetta
200g kermaviiliä

Kuorrutus:
200g valkosuklaata
200g appelsiinituorejuustoa
1 rkl tomusokeria
wiener nougat crushia
Ja sitten Hannun ohje:
Pese appelsiini huolellisesti, raasta kuori ja purista mehu. Sulata margariini ja anna jäähtyä. Vatkaa huoneenlämpöiset munat ja sokerit kuohkeaksi vaahdoksi. Sekoita joukkoon margariini, appelsiinin mehu ja raastettu kuori. Sekoita jauhot ja leivinjauhe keskenään. Siivilöi jauhoseos muna-sokerivaahtoon ja sekoita joukkoon varovasti myös kermaviili. Vältä turhaa sekoittamista.
Jaa taikina muffinivuokiin. Paista 200 asteessa uunin keskitasolla noin 20 minuuttia. Anna jäähtyä.
Sulata kuorrutuksen suklaa mikroaaltouunissa tai vesihauteessa. Vatkaa tuorejuusto ja tomusokeri sulaneen suklaan joukkoon. Lisää juusto-suklaakuorrutukseen halutessasi tippa punaista ja/tai keltaista elintarvikeväriä. Pursota kuorrutus kuppikakkujen pinnalle. Koristele. 
Ja lisää horroria halloweeniin... Jumpan jälkeen menin käymään ruokakaupassa. Siihen aikaan oli jo maidot vähissä ja tölkkejä oli enää alimmalla hyllyllä lattian rajassa. Kyykistyin sinne ja totesin siinä vaiheessa, että reidet on ihan hyytelöä enkä ole ollenkaan varma, pääsenkö siitä enää ylös. Sitten mua alkoi naurattaa se tilanne ja hihitin kyykyssä lattialla pää maitokaapissa reidet täristen. Ja se tietenkin alkoi naurattaa vielä enemmän! Pakkohan siitä oli sitten ryhdistäytyä ja pinnistellä pystyyn ja jatkaa matkaa muina miehinä. Jos siinä kaupassa on valvontakamera, niin on siellä ruudun takana varmaan ollut hauskaa! Seuraava vaihe oli, että kotimatkalla pakarat alkoi tuntua puudutetuilta, käsistä katosi puristusvoima ja nyt alkaa olla niska jumissa. Niin että terveisiä vaan elämäni ensimmäiseltä Grit-tunnilta! Mä menin sinne uteliaana pelon sekaisin tuntein. Uteliaisuus katosi, mutta pelko jäi!!! No ei vaiskaan, ihan mahtavaahan se oli! Mulla on ihan super-surkeat käsivoimat ja se teki tosta tunnista kyllä ihan helvettiä. Mut Gritissä ne käsivarsissa piilottelevat lihakset vois vaikka löytyäkin, toisin kuin zumbassa. Aaargh! En mä varmaan pysty olemaan menemättä uudestaan. Ai niin, ja se kärsimyksen hyvä puoli: puoli tuntia tuskaa, 9 tuntia rasvan polttoa! Taas saa leipoa lisää, juhuu!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti