lauantai 5. lokakuuta 2019

Korvapuustivohveleista ja eksymisen ilosta



Tuore korvapuusti on leivonnaisista se, jota mun on kaikkein vaikein vastustaa. Mun suunnitelma oli tänä vuonna juhlistaa 4.10. vietettävää korvapuustipäivää vohvelien muodossa, mutta lähikaupan pakastealtaasta ei löytynytkään oikeanlaisia raakapakasteita. Onneksi silmiin osui toisenlainen versio herkusta: myös valmiita korvapuusteja voi boostata vohveliraudan kautta! Varsinaisena puustipäivänä  sain hankittua pullaöverit jo työpäivän aikana, joten lykkäsin suosiolla puustivohvelien paistamisen lauantaille. Ja mikä olisikaan ollut ihanampaa ulkoilun jälkeen, kuin kuuma kahvi ja lämmin kanelin makuinen leivonnainen!



Ulkoillessa onnistuin puolivahingossa eksyttämään itseni pariin otteeseen metsään ja tulin kotiin kengät sukkia myöten märkänä. Ihan oikeasti en ollut eksyksissä, koska kyseinen metsä rajautuu teiden väliin, eikä siellä kokonaan pysty katoamaan edes vahingossa. Jostain syystä yksi laita siinä metsässä saa mun suuntavaistoni aina sekaisin, ihan kuin joku magneetti sotkisi sisäisen kompassini ja kartta pääni sisällä kääntyy ylösalaisin. Tänään sitten haastoin itseäni ja poikkesin pois poluilta juuri sillä alueella, koska haluan päästä eroon tästä ärsyttävästä suunnankadotus-ongelmasta. Ja taas sama juttu. Kahdesti! Se on omituista, koska muualla metsässä osaan liikkua ihan sujuvasti ja ilman polkujakin päädyn juuri sinne minne aionkin. Nyt aloin taas kulkea juuri päinvastaiseen suuntaan kuin oli tarkoitus ja sunniteltu tunnin lenkki kestikin yli kaksi tuntia.

Oikeasti se eksyminen oli pelkästään ihanaa. Siinä oli jotain vapauttavaa, kun tunsi olevansa irrallaan ihmisistä, asutuksesta ja muiden valmiiksi tallaamista poluista. Hetken aikaa sai olla oman tiensä kulkija ja raivata reittinsä juuri siitä mistä mieli teki. Sitä paitsi ruskan värittämässä metsässä oli ihan huikean kaunista ja oli rentouttavaa kuulla pelkästään metsän ääniä. Mitä pidempään kirpeässä syyssäässä kuljin, sitä paremmalta tiesin pullakahvienkin maistuvan :D Saatan eksyä huomenna uudelleen!


Ja ne korvapuustivohvelit valmistuu näin:
2 korvapuustia
1 dl maitoa
1 dl kermaa
Voita paistamiseen
Sekoita kulhossa maito ja kerma sekaisin. Upota pulla kulhoon molemmin puolin niin että se imee nestettä itseensä. Paista vohveliraudalla, paina raudalla pulla littanaksi. Maistuu ihanalta sellaisenaan, mutta huhujen mukaan myös jäätelöpallo on kiva lisä!



4 kommenttia:

  1. Olipas hauska ohje! Korvapuusteista pidän itsekin.
    Minäkin eksyn aina metsässä, enkä uskalla yksin metsään lähteäkään.
    Pirteää viikkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taas viihdyn metsässä parhaiten yksin. Silloin saa kulkea omaan tahtiinsa ja ihan minne haluaa!
      Noista vohveleista tuli aika ihania ja oli kiva kokeilla uutta versiota tutusta suosikista :)
      Mukavaa syysviikkoa!

      Poista
  2. Täällä leivoin kanssa tänään pitkästä aikaa korvapuusteja. Tuo ohje pitääkin joskus kokeilla. En olekkaan koskaan tuollaisesta kuullut. Korvapuustit on kyllä niin nam!
    Tutussa metsässä tuttuja polkuja uskallan yksin kulkea. Vieraassa paikassa taatusti eksyn, joten ilman seuraa en uskalla lähteä.
    Mukavaa uutta alkavaa viikkoa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi että, mä just totesin, että viihdyn metsässä parhaiten itsekseni! Se on ihanan rauhoittavaa :)
      Korvapuustit on ihania kaikissa muodoissa, mutta oli hauskaa kokeilla vaihteeksi vähän erilaista versiota. Kivaa viikkoa myös sulle Sari <3

      Poista