Lämpö on tehnyt tehtävänsä ja loman aikana olen uppoutunut johonkin lapsuuden kesien tunnelmiin. Lapsenahan aurinko paistoi aina ja jos joskus satoi, sade oli lämmintä ja pehmeää, joka houkutteli hyppimään lätäköissä ja seisomaan rännin alla. Niin kuin tänä kesänä. Rännin alla en sentään ole seissyt, mutta sateessa olen ollut ja hymyillyt kulkiessani sitä ihanaa tunnetta, kun raikas sadevesi kastelee hiljalleen ja valuu lämpiminä pisaroina pitkin selkää ja kasvoja, mutta ei palele yhtään. Ja kun pilviverho repeää, aurinko kuivattaa vaatteet ja hiukset hetkessä ja jättää kaipaamaan seuraavaa kuuroa.
Arkityö on jäänyt johonkin kauas taka-alalle ja käy mielessä vain pieninä väläyksinä; ihan kuin uni, jonka on nähnyt joskus kauan sitten eikä ole ihan varma oliko se unta vai totta. Jos arki yrittää nostaa päätään muistin sopukoista, käännän sille selän ja vaimennan muistot. En halua ajatella sitä nyt. Mieluummin annan auringon raukeasti koskettaa ruskettunutta ihoa, veden loiskua rantakiviin ja tuulen tuivertaa hiukset sekaisin. Vielä voin käydä iltauinnilla silloin kun aurinko jo alkaa laskea, viettää päivän kuumimmat tunnit puiden varjossa mustikoita poimien tai heittää mölkkyä ystävien ja lasten kanssa niin myöhään, ettei otsalamppukaan enää auta illan pimeydessä.
Oi kesä, miten olin voinut unohtaa miten rakas olet!
Ihana, kesän ylistys, johon on niin helppo yhtyä!
VastaaPoistaKyllä meitä nyt hillitään!
Siis hellitään!😉
PoistaOn tosiaan ollut aivan uskomattoman huima kesä kaikessa ihanuudessaan <3
VastaaPoistaNo todellakin! Nyt ei haittaa edes ilmojen viileneminen, kun on saanut nauttia pitkään ihanasta lämmöstä :)
PoistaMukavan kesäinen postaus ja kuvat. Kyllä tosiaan meitä on hellitty uskomattomalla kesällä :) Nyt vain nautitaan <3
VastaaPoistaIhana lämpö on tosiaan jatkunut näihin päiviin saakka. Nyt voikin jo alkaa odotella syksyn ruskaa :)
Poista