perjantai 1. heinäkuuta 2016

Kesäpäivä Seikkailusveitsissä



Viimeistä lomapäivää viedään. Sen kunniaksi lähdin nuorimmaisen kanssa naapurikaupunkiin kahdenkeskiselle  "matkalle". Tuntuihan se vähän hullunkuriselta varata hotellihuone 30 km päästä kotoa, mutta miksi mennä merta edemmäs kalaan. Lähimatkailu kunniaan!

Meidän matkasta kehkeytyikin ihan huippureissu. Tarkoitus oli aloittaa seikkailupuisto Seikkailusveitsistä ja jatkaa siitä vielä maauimalaan nauttimaan auringosta ennen hotellille menoa. Meillä oli kuitenkin Seikkailusveitsissä niin kivaa, ettei maltettu lähteä uimaan ollenkaan! Hotellille ehdittiin nipin napin kuudeksi lunastamaan huone.

Seikkailusveitsi on kyllä huippupaikka viettää aktiivista kesäpäivää! Aluksi saatiin varusteet (turvavaljaat ja kypärät) ja sen jälkeen selkeä opastus varusteiden käyttöön ja seikkailuradoilla liikkumiseen. Lyhyt kokeilukierros harjoitusradalla varmisti vielä, että ohjeet meni perille.



Pienille lapsille sopivia perheratoja oli kolme erilaista. Ensimmäinen rata tuntui ensin vaikealta seitsemän-vuotiaalle. Turvavaljaiden koukut piti kiinnittää niin korkealle, ettei Eemeli ylettänyt niihin kiipeämättä pölkyn päälle. 
Ja yhdellä radalla niitä koukkuja siis irrotetaan ja kiinnitetään parisenkymmentä kertaa sitä mukaa kun edetään. Alussa Eemeli myös pelkäsi putoavansa, kun ei vielä luottanut valjaisiin. Ekan radan jälkeen homma alkoi kuitenkin sujua: Eemeli alkoi luottaa valjaisiin ja uskalsi heittäytyä niiden varaan ja minulta alkoi sujua kaksien valjaiden irrotus ja kiinnitys väylillä. Näin eteneminen sujui nopeammin, eikä Eemelin tarvinut enää kiivetä lepotasanteillakin ylös alas. Niissä radoissa oli ihan tarpeeksi tekemistä muutenkin.


Joissain jutuissa askelmien välit oli niin suuria, että hirvitti miten poika selviää. Niin sinnikäs tuo ipana kuitenkin on, ettei kertaakaan edes epäröinyt. Puri kyllä hammasta ja joutui paikoittain pinnistelemään kovasti, mutta selvisi läpi kaikki radat, joille mentiin. Lasten radat kierrettiin kahteen kertaan ja bonuksena aikuisten "liukumaraton", jossa oli useampi aika pitkä liuku. Nyt mulla on käsivarsien lihakset ihan hellänä kaikesta kiipeämistä, kiskomisesta ja roikkumisesta.


Seikkailusveitsiä voin kyllä suositella kaikille, joiden päätä ei huimaa kiipeily tai korkeilla paikoilla tasapainoilu. Samassa paketissa on tarjolla ulkoilua, liikuntaa, haasteita, itsensä ylittämistä ja yhdessä tekemistä. Radat on kuitenkin oikeasti sen verran haastavia, että korkeita paikkoja kammoavaa lasta (tai aikuista) sinne ei kannata viedä. Kyllä siellä muutamia itkuisia kauhumomentteja näkyi sattuvan ja heidän osaltaan seikkailut taisi jäädä siihen. Itseäni jäi vielä kovin kaihertamaan ne haastavammat radat. Onhan nekin vielä päästävä kokeilemaan!


2 kommenttia:

  1. Oispa kiva päästä kokeilemaan ☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kannattaa käydä! Teidän pojatkin varmasti tykkäisi. Tai sitten mä houkuttelen sut mukaan kokeilemaan sitä sport-rataa ;)

      Poista