Loman viime hetket

Viimeinen lomapäivä alkaa kallistua iltaan. On tullut vietettyä ihania leppoisia päiviä ja myös päiviä täynnä touhua, ihania nekin. Mikan mielestä mun häärääminen näyttää joulustressiltä, mutta ei se sitä ole. Olen tehnyt paljon, mutta nauttinut kaikesta! Viihdyn keittiössä ja pidän pilkkomisesta, vatkaamisesta, vaivaamisesta, tirinästä pannulla, porinasta kattilassa ja uunista tulvivista tuoksuista. Ja siitä hetkestä kun katan pöydän ja saan kutsua muut syömään!

Jotain jäi kyllä tekemättäkin; mun jouluperinteisiin kuuluu myös sohvan nurkkaan käpertyminen pyjamassa, vieressä rasia vihreitä kuulia ja suklaata ja ruudulla pyörivä romanttinen komedia. Voisihan senkin ehtiä vielä tänään toteuttaa...

Yksi pikku mies meillä kyllä ehti viettää pyjamapäiviä. Eemeli vietti ison osan pyhistä pukeutumatta, kääriytyen tarpeen tullen vilttiin. Äitini sanoikin, että Eemeli on varmaan aiemmassa elämässään asunut jossain, missä pukeudutaan kaapuihin; sen verran tottuneesti kääriytyminen sujui. Kauan kaivattu lumisade kuitenkin sai pojan innostumaan niin, että vaatteetkin saatiin päälle ikkunasta ihailun jälkeen.

Siskon syntymäpäivilläkin ehdittiin tänään käydä herkuttelemassa. Ihanaa suklaakakkua!