Vanhan kodin pihalla raparperi ei jostain syystä viihtynyt. Joka kevät se alkoi kasvaa, teki muutaman pienen varren ja nahistui sitten pois. Ilo oli suuri, kun täällä pihalla rehotti tukeva ja hyvin voiva raparperi! Jo aikaisin keväällä se alkoi tunkea mullasta kirkkaan punaista päätään ja tänään päästiin itse asiaan: nauttimaan sadosta. Ensimmäiseksi tein raparperipiirakan ikiaikaisella lempireseptilläni. Aika makoisaa oli pitää puutarhatöiden lomassa kahvitaukoa auringossa istuskellen ja piirakkaa maistellen!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti