lauantai 14. lokakuuta 2017

Sanokaa Fazer...



Yksi lapsuuden lentäviä lauseita oli mainoksista tuttu: "Sanokaa Fazer, kun haluatte hyvää!" Johtuuko sitten vahvoista makumuistoista vai mistä, mutta kyllä se mun kohdalla pätee. Lempi suklaa ennen, nyt ja varmaan aina on Fazerin Sininen. Fazerilta löytyy monta muutakin suosikkia, kuten Turkin pippurit, Pätkis ja vihreät kuulat. Ja Omarit ja Geishat! Ja ja ja... slurps! Alkaa vesi herahtaa kielelle :)

Muutaman työkaverin kanssa kävin perjantaina tutustumassa Fazerin vierailukeskukseen. Vaikka Fazer on vuosikymmeniä ollut lasten unelmien luokkaretkikohde, minulle kerta oli ensimmäinen. Ja nykyinen moderni vierailukeskus Vantaalla onkin vasta vuoden vanha, eli käytännössä ihan uusi.


Koska me ollaan jo isoja ja melkein fiksujakin, oltiin varattu alkuun lounas, jonka jälkeen siirryttiin suoraan suklaa-tastingiin. Kaikki maistelussa olleet suklaat oli jo ennalta tuttuja, mutta nyt niitä maisteltiin ajatuksella ja vaaleasta tummempaan siirtyen. Ainoastaan kaakaomassaa en ollut aiemmin maistanut. Hui! Niin tömäkkää tavaraa oli, että multa jäi syömättä, vaikka otin vain pikkuriikkisen palasen. Kyllä maito ja sokeri saa ihmeitä aikaan!



Tastingin aikana kuultiin faktaa kaakaopapujen tuotannosta ja suklaan valmistuksesta. Esimerkiksi sellainen ihmeellinen tieto, että kaakaomassa tulee Suomeen 60-asteisena nesteenä tankkiautoissa. Enpä olisi arvannut!





Maistelun jälkeen tutustuttiin oppaan johdolla Fazerin historiaan; ihmisiin, tuotteisiin, pakkauksiin ja mainoksiin. Tehtiin myös pieni pyörähdys kasvihuoneessa, jossa kasvoi tietenkin kaakaopuu ja sen seurana banaania, appelsiinia, kanelia, inkivääriä ja muita eksoottisia kasveja. Selvisi siinä sivussa banaanikärpäsenkin tehtävä tässä maailmankaikkeudessa. Olin luullut ihan tarpeettomaksi häiriköksi, mutta sen homma onkin pölyttää kaakaopuut. Seuraavan banaanikärpäs-invaasion iskiessä kohtelen niitä vähän kunnioittavammin kuin tähän saakka!



Näyttelyn katseenvangitsija oli ehdottomasti kananmunilla päällystetty jättimäinen jänis. Pupujussiin on käytetty yli 9300 tyhjennettyä munaa; niitä samoja, jotka myydään nougattäytteisinä Mignon munina. Ja päivän teeman mukaisesti pupunenkin oli saanut roosanauhan rintaansa.



Antoisan kierroksen päätteeksi oli sitten lupa syödä karkkeja, kunnes on "valmis". Luulin, ettei se enää näin aikuisena ihmeemmin viehättäisi, mutta kyllähän siinä ehti muutamassa hetkessä aika monta namia suuhunsa työntää. Ja pois lähtiessä melkein paniikki iski, kun huomasin yhden lakusammion pohjalla muiden lakujen alla Turkin pippuri-lakuja, joita en ollut koskaan maistanut. Onneksi seurassa oli toinenkin turkkari-fani ja kauhealla kiireellä kaiveltiin lakut laarin pohjalta ja hotkittiin kiireissämme posket pullollaan muiden siirtyessä jo kaupan puolelle. Mut hei, kannatti maistaa, vaikka tunsinkin itseni ihan lapseksi karkkitehtaalla. Tai ehkä justiinsa siksi :D



Kauppaan päästiin vielä tekemään ostoksia ja lopuksi ostokset ja lahjakassit kainalossa kohti kotia. Mulle käynnistä jäi sellainen olo kuin olisi ollut luokkaretkellä. Sitä paitsi tässä iässä se oli varmaan vielä kivempaa kuin lapsena olisi ollut, koska nyt kiinnosti muutkin asiat kuin karkin syöminen! Kaiken kaikkiaan huippuretki!

4 kommenttia:

  1. Kiva reissu varmasti! Kyllä tuolla riittää nähtävää. Ja tosiaan kuultavaakin.
    Upea pupu!
    Seesteistä sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kivaa oli ja hyvää ruokaa. Ja sitä karkkia :)
      Mukavaa sunnuntai-iltaa!

      Poista
  2. Sinulla onkin ollut mukava reissu. Olen käynyt Fazerilla vuosia sitten opiskelijaryhmän kanssa. Pupu on kiva! - Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli tosi kiva käydä. Uusi vierailukeskus on ihan kokemisen arvoinen paikka. Kivaa iltaa!

      Poista