Tee itse kuorintavoide, jossa tuoksuu kahvi, kaneli ja kookos

Tänään oli suunnitelmana tehdä kuorintavoidetta huulille, kun ne tuntui kylmenevän sään myötä olevan sen tarpeessa. Jouluisten tunnelmien myötä lisäsin kahvikuorinnan sekaan myös kanelia tuomaan tuoksua. Ja tein sitten saman tien vähän isomman erän kuin huulille olisi ollut tarpeen, koska myös vartalon iholle tämä kosteuttava kuorinta tekee hyvää. Kahvin kofeiinin pitäisi antaa kyytiä myös selluliitille, mutta enpä tiedä imeytyykö se kuorinnan kautta kuitenkaan. Vaan eipä se ainakaan pahaa tee!

Itse tehty kuorintavoide on myös mukava antaa joululahjaksi, kun sen pakkaa johonkin kivaan purnukkaan. Nykyään pieniä purkkejakin löytyy melkein joka kaupan kosmetiikkaosastolta, vaikka yhtä hyvin käy mikä tahansa purkki, kun se on huolellisesti pesty. Kuorinta-aineita on sitä paitsi kivaa ja helppoa tehdä. Koska kaikki ainekset on myrkyttömiä, on kuorinnan valmistus ihan loistavaa puuhaa myös lapsille. Mikäs olisi kivempaa, kuin mummille tai kummille itse tehty hyvän tuoksuinen kuorintavoide joulumuistamisena.

***

Kahvikuorinta

1 dl käytettyjä kahviporoja

1 dl sokeria

1/2 dl kookosöljyä

1 tl kanelia

Sekoita kaikki ainekset keskenään ja purkita.

Jos ainekset alkavat säilyttäessä erottua toisistaan, on kuorinta taas käyttökelpoista, kun sekoitat sen huolella ja tarvittaessa lisäät joukkoon tipan vettä.

***

Pakko vielä sanoa, että tän kuorintavoiteen tuoksusta tuli aika ihana. Mulla on tuo pikkuinen rasia huulien kuorintaa varten kylpyhuoneen kaapissa, ja mun on pakko aina välillä aukaista se ihan vaan nuuhkimista varten. Kookos, kaneli ja kahvi toimii aika hyvin yhdistelmänä. Niin hyvin, että tekisi melkein mieli maistaa!

Aika jouluinen mieli tämän päivän touhuista on tullut muutenkin. Heti aamusta pyörähdin työkaverin kanssa joulumyyjäisissä Järvenpään Kukkatalossa ja olin ihan fiiliksissä. Joulukoristeita, kukkia, glögiä ja ihania tuoksuja: enempää ei mun joulutunnelman nostatukseen tarvitakaan. Kun myyjäisten jälkeen vielä katsoin Vain elämää -joulujakson, oli joulumieli taattu koko loppupäiväksi.

Kivaan viikonloppua!

-Hanna-

Luovia taukoja pimeässä

Aika ihania päiviä on takana ja toivottavasti myös edessäpäin. Mä nautin tästä pimeydestä ihan hirveästi. Tämä on aikaa, jolloin saa hyvällä syyllä hautautua kotiin ja nauttia olostaan. Kotityöt olen jättänyt vähemmälle ja tehnyt enimmäkseen vain kivoja juttuja:kutonut, tehnyt makramee-töitä, piirtänyt, leiponut ja upputunut kirjoihin. Kaikkea sitä mistä mulle tulee hyvä olo ja saan lisää virtaa.

Kun on ollut aikaa pysähtyä, luovuus on alkanut pulputa niin etten millään ehdi toteuttaa lähimainkaan kaikkia ideoita. Ja tosiaan, vuosien tauon jälkeen olen vähän yllättäen tarttunut myös kynään ja kokeillut syntyisikö paperille mitään. Oikeastaan hämmästyin, että piirtäminen olikin edelleen helppoa ja kivaa. Aika ei kuitenkaan anna myöten virittää ruosteisia taitoja entiselleen, tai ehkä ennemminkin en malta keskittyä yhteen asiaan niin paljon, kun on kaikkea muutakin kivaa tekemistä!

Tiedän kyllä kokemuksesta, että loppuvuoden valottomat päivät voi olla myös raskaita ja väsyttäviä. Arjen kiireet voi viedä kaikki mehut, eikä ulkoilemaankaan tee mieli kun on märkää ja pimeää. Juuri siksi olenkin opetellut nauttimaan siitä mitä on tarjolla, kun ei olosuhteita muuksikaan voi muuttaa. Mutta oman asenteensa voi, ehkä :)

   

Valoa kaipaisin oikeastaan vain siihen, että näkisi käydä metsässä. Työpäivän jälkeen sinne ei enää tee mieli mennä, kun iso osa luonnossa kulkemisen ilosta tulee juuri sen näkemisestä. Mutta onneksi on viikonloput! Jotenkin meille kotiinkin on kertynyt pala luontoa: on pikkuruinen kuusi ja käpyjä, oksia ja heiniä on ripoteltu sinne tänne. Ehkä vähän liikaakin, kun tarkemmin katsoo, mutta just nyt on hyvä näin. Ihan kohta on joulu ja sen jälkeen elämä alkaa taas suuntautua kodin seinien ulkopuolelle. Yhtä lailla kuin nautin tästä ajasta, odotan jo innolla päivän pitenemistä, kirkkaana hohtavia hankia ja hiihto- ja luistelusäitä. Siihen saakka mä kuitenkin aion nauttia just tästä hetkestä: pimeistä illoista, kynttilänvalosta ja käsillä tekemisestä.

Lämpöisiä iltoja kotisohvalle myös sulle <3

-Hanna-

Marraskuun mausteinen superjuoma: kuusenkerkkäglögi

Mä olen jo muutamana keväänä keittänyt siirappia kuusenkerkistä. Siinä on ihana metsäinen maku ja olen huomannut sen olevan oiva apu myös yskään ja karheaan kurkkuun. Teinikin on kehunut, että se on paljon tehokkaampaa kuin kurkkukarkit tai yskänlääkkeet ja jos teini jotain kehuu, niin silloin on oltava oikeasti hyvä. Yskän hillitsemisen lisäksi se sopii liharuokien mausteeksi ja moni tuntuu käyttävän sitä jäätelön kastikkeenakin, mutta multa on jäänyt kokeilematta

Mieleeni ei ollut kuitenkaan koskaan juolahtanut, että kuusenkerkkäsiirapilla voisi maustaa glögin, ennen kuin luin siitä Tarjan Ruusu-unelmia ja villasukkia -blogista. Viime päivien koleat kelit on saaneet ulkoilun jälkeen kaipaamaan lämpimiä juomia, joten pääsin tuumasta toimeen melkein heti Tarjalta ohjeen bongattuani.

Mä olen hirmuinen glögifani ja juon glögiä melkein läpi talven.  Enimmäkseen juon kaupan glögejä, mutta joskus myös itse keittämiäni. Ja nyt on sanottava, että tää on melkeinpä paras itse tekemistäni. Hyvän maun lisäksi on ihanaa, että glögin aineksetkin ovat mausteita lukuunottamatta itse tehtyjä ja suoraan luonnosta; sekä siirappi, että mehu ovat omin käsin valmistettuja. Tässähän melkein tuntee itsensä omavaraiseksi glögin osalta :D No, eipä sentään! Tiedän etten voi vastustaa kaupan glögejä ja ainakin joku uutuuskin on maistettava vanhojen tuttujen lisäksi.

Jos sulta ei löydy kuusenkerkkäsiirappia omasta takaa, sitä löytyy kyllä tavarataloista ja luontaistuotekaupoista. Tarjan ohje oli mitoitettu neljälle hengelle, mutta mä puolitin sen kahdelle (ja join kaiken yksin!). Ja Tarjan käyttämä mustaherukkamehukin vaihtui punaherukkamehuun.

***

Kuusenkerkkäglögi

3 dl vettä

1 kanelitanko

3 neilikkaa

2 kardemummaa

1 dl herukkamehua

1 tl kuusenkerkkäsiirappia (tai enemmän, jos pidät makeasta)

Laita vesi ja mausteet kattilaan ja keitä 10 minuuttia. Siivilöi mausteet pois. Lisää mehu ja mausta kuusenkerkkäsiirapilla. Sekoita, jotta siirappi liukenee kunnolla kuumaan juomaan.

***

Ihanaista isänpäivän iltaa toivotellen
-Hanna-

Älä oo ihan pimee!

Illat on pimentyneet huimaa vauhtia ja saaneet kauhistelemaan kaduille ilman heijastinta uskaltautuvia rohkelikkoja. Varsinkin omia lapsiani! Nyt on menossa sellainen kausi, että heijastin on nolo ja tuossa iässä usko omaan kuolemattomuuteen on rikkumaton. Ja ne pöhköt lapset luulee, että myös mut saa rauhoitettua vakuuttamalla, ettei heille mitään käy, koska heille ei vaan käy. 

Kun minkään mallinen heijastin ei kelpaa, on oltava ovela. Onneksi nykyaikana se on aika helppoa, kunhan tietää mitä etsii. H&M:ltä löysin toppakäsineet, jotka valoisassa näyttää ihan tavallisilta hanskoilta (eli ei noloa koulussa), mutta pimeässä kämmenselkä hehkuu kuin paraskin heijastin. Läpi meni! Nämä kelpaa ja äiti sai erävoiton 1-0. Seuraava löytö oli Clas Ohlsonin led-vetoketjukoristeet. Jälleen tuote, joka ei valoisassa herätä mitään huomiota, mutta ne saa vilkkumaan tai palamaan ytäjaksoisesti. Nämäkin kelpasi ja äiti johtaa heijastin-taistelua 2-0! Yhden ledin kiinnitin omaan  laukkuunikin ja luulen että myös koiran pantaan tai talutushihnaan kiinnitettynä nää olis aika näppäriä.

Luin ihan hetki sitten tutkimuksesta, jonka mukaan joka kolmas liikenneonnettemuudessa kuollut heijastimeton jalankulkija olisi voinut pelastua, jos se heijastin olisi ollut matkassa mukana. Aika hurjaa, miten pienestä elämän päättyminen voi olla kiinni. Tuntuu niin turhalta kuolemalta, jos henki olisi ollut pelastettavissa heijastimella.

Vaikka pimeää onkin, on ulkona silti kiva liikkua. Valojen määrä pihoilla, parvekkeilla ja ikkunoissa lisääntyy ja musta on ihanaa seurata sitä. Vaikka ollaan vasta marraskuun alkupuolella, mä tunnen jo joulun lähestymisen luissa ja ytimissä asti. Lenkin jälkeen onkin ihanaa sytytellä kynttilät, vetää villasukat jalkaan ja lämmittää glögiä. Varsinkin kun tietää, että nyt ne lapsetkaan ei ole ihan pimeitä!

Muistetaanhan näkyä liikenteessä!

-Hanna-

#vahvastinäkyvä