En ole uhrannut vielä ajatustakaan joululle. En tietenkään, koska nythän on lokakuu! Perjantaina jouluiset tuntemukset kuitenkin valtasi olotilan, kun osallistuin Pitkäsen kukkakaupan Ladies Nightiin. Kukkakaupan valot, joulupallot ja muut koristeet alkoi virittää mieleen jouluista tunnelmaa. Tapahtuma taisi olla yleisömenestys ja kukkakaupan tiloissa oli illan mittaan käynyt yli 100 ladya nauttimassa tunnelmasta, tarjoilusta ja käsillä tekemisestä. Enkä ihmettele yhtään! Olihan se ihana piristys viikon päätteeksi astua pimeästä illasta lyhdyin valaistun oven kautta keskelle kukkapaljoutta nauttimaan skumppaa ja pikkupurtavia. Ja vielä kun pääsi toteuttamaan itseään luonnonmateriaalien parissa, nollaantui menneen viikon kiireet aika nopeasti.
Pitkäsellä oli mahdollisuus osallistua kolmeen maksuttomaan työpajaan, joissa tehtiin kransseja, kokedamoja tai kukkakoruja. Koru jäi tällä kertaa tekemättä, mutta sekä kokedaman että kranssin tein. Ja niistähän joulumieli vain vahvistui, havut ja hyasintit kun ovat aika jouluisia :) Kokedamassa käytin hyasinttia ja sammalta ja toin sen nyt ensin vähäksi aikaa sisään, mutta siirrän sen kyllä ulos, kunhan kukka alkaa aueta. Saan nykyisin hyasintista allergisia oireita, vaikka sen tuoksua rakastankin. Suloinen sammalpallero sopii kuitenkin yhtä hyvin pihan asetelmaan kuin pöydällekin.
Kranssi kieputeltiin pajupohjalle havuista, kävyistä ja hopealangasta. Hauskaa puuhaa sekin! Lopputulos ei ole kovin viimeistelty, mutta kun pöytään jonotti vielä pitkä jono innokkaita naisia, tuntui että homma pitää saada pian valmiiksi ja nopeus oli tässä tilanteessa toivottavampaa kuin harkinta ja huolellisuus. Pääasia olikin kokeileminen ja itsetekeminen, ei niinkään se lopputulos. Kotiin viemisiksi ostin vielä mun viikonloppujen lempparin, Pitkäsen puketin, jonka sisältö vaihtelee viikottain. Nyt osui taas ihan mun värejä kimpuun, joten en olisi voinut tyytyväisempi olla.
Leppoisa lauantai sujahti ohi kuin huomaamatta kyläillen maailman suloisimman koiravauvan Nolan luona. Pikkuinen mäyräkoira-neiti ei ole kuin puolet meidän kanin koosta <3 Kun päivä kääntyi kohti iltaa ja pimeys laskeutui, lämmittelin illan hiljaisuudessa glögiä. Ja taas mielessä kupli joulu! Hans Välimäen vuosikertaglögi 2018 on aika hyvä. Siis sininen pullo, keltaista en ole maistanut ja tuskin maistankaan, kun en tyrnin mausta erityisemmin välitä. Mutta sinisen nappasin kaupasta heti, kun niitä sinne ilmaantui. Siinä on makuna mustikkaa ja laventelia ja yhdistelmä toimii. Laventeli saisi maistua voimakkaamminkin, mutta hyvää oli näinkin. Tätä tulee talven mittaan kulumaan useampikin pullo!