Sekalainen sakki kesäkukkia pääsi kotona yhtä sekalaiseen sakkiin ruukkuja; oli sinkkivati, saviruukku, rottinkikori ja keraaminen ruukku. Siellä ne nyt ovat sulassa sovussa pihalla, mun monenmoiset löytöni.
maanantai 30. toukokuuta 2016
Kesäkukkia
sunnuntai 29. toukokuuta 2016
Pihalla pakertaminen jatkuu
Uuuh mikä viikonloppu! Nyt ois niinkun väsy. Olen joogannut, zumbannut, kaivanut, istuttanut, kitkenyt ja kastellut. Intouduin perkaamaan noita kukkapenkkejä niin, että lahjoitin ylimääräisiä taimi vieraille ihmiselle Facebookin kautta: neljä juhannusruusua ja varmaan parikymmentä vuorenkilpeä lähti uuteen kotiin. Yksi rouva toi mukanaan tilalle talviota, jotka odottelee pihalla huomista istutusta. Tänään en millään enää jaksanut. Naapurista sain pussillisen kuunliljoja. Ne oli kaivettu maasta jo useampi päivä sitten, mutta toivotaan että jaksavat vielä lähteä kasvuun. Taimien vaihtelu on hauskaa! Ja mulle ihan uutta...
Huomasin vasta sisään iltapalalle tullessa, etten ole syönyt tänään lämmintä ruokaa ollenkaan. Puutarha vei mennessään; ei huomannut nälkää eikä janoa. Tuorepuuroa marjoilla ja hedelmillä terästettynä kävin sentään välipalaksi syömässä. Herkkua oli!
Pihalla puuhatessa tajusin, miten etuajassa kevät tänä vuonna onkaan. Jopa juhannusruusu puhkesi tänään kukkaan! Ihan omituista! Välillä olen odottanut kuin kuuta nousevaa, että juhannuksena olisi edes muutama kukka auki ja nyt se sitten kukkii jo toukokuun lopulla. Viinimarjoissa on jo kunnon raskileet, samoin karviaisessa ja mustikassa. Varmaan marjasatokin on sitten etuajassa, saa nähdä kuinka käy!
lauantai 28. toukokuuta 2016
Löydöt Miikon ystävämyynnistä
Miiko on pieni yritys täällä Järvenpäässä, jonka kaikki tuotteet on valmistettu Suomessa. Tuotteiden materiaalit ovat lähinnä vaneria, nahkaa ja villaa. Ostamani leikkuualusta onkin koivuvaneria ja rannekoru maailman pehmeintä hirvennahkaa. Miiko tuli tietoisuuteeni alun perin Vaatepuun kautta; Korento-nahkahame on mun suosikkeja (tosin hankala saada, kun se on aina lainassa) ja Häive-rannekorukin on ollut mulla käytössä muutaman kerran. Nyt on sitten omakin. Korento-hame jäi kyllä mietityttämään. Ystiksessä käydessäni sain vähän vihiä, että syksyllä voisi olla muuttomyynti tulossa. Ehkäpä se Korento siellä odottelee.
Hot jooga; miten paikallaan olo voi sattua?
Olen ollut niin väsynyt, että ajattelin aloittaa tauon jälkeen rauhallisesti joogalla. Valinta oli ihan oikea, mutta kivulias! Käsittämätöntä miten pienessä ajassa lihakset alkaa tuntua siltä kuin ne olisi päällystetty sementtikuorella!?!? Liikkeet, jotka ennen oli mulle helppoja ja mukavia, sai nyt kropan anelemaan armoa. Kiristi, sattui ja jokainen säie vartalossa tuntui pistävän vastaan, kun niitä yritti venyttää. Puolen tunnin jälkeen salin lämmössä tapahtui kuitenkin jotain: tunsin ihan fyysisesti, miten kroppa alkoi antaa periksi ja kireitä lukkoja aukesi. Ihan kuin joku kireä vanne olisi irrotettu reisistä ja pakaroista. Lihakset alkoi rentoutua ja alun kipu katosi. En edelleenkään taipunut samoin kuin ennen, mutta tiedän, ettei se ole ollenkaan mahdotonta. Ja tärkeimpänä kaikesta: se on kiinni vain minusta itsestäni ja siitä mihin aikani käytän.
Kun aamupäivän on kuluttanut joogasalissa jossain tuskan ja nirvanan välimaastossa, ei oikein osaa kytkeä itseään kiire-vaihteelle takaisin. Isot miehet on pelimatkalla ja nuorimmainen lähti kaverin synttäreille, joten mulla on täydellinen hetki viettää lisää aikaa itseni kanssa. Lohisalaattia, kahvia ja ruudulla pyörivä puutarhaohjelma, josta ei tarvi ymmärtää mitään: riittää kun silmien edessä rullaa kauniita kasveja ja värikkäitä kukkia. Siivoaminen saa odottaa, koska joskus vaan on hyvä pysähtyä.
sunnuntai 22. toukokuuta 2016
Hullu paljon töitä tekee
Viisas pääsee vähemmällä. Niinhän sitä sanotaan. Nyt on pakko tunnustaa, etten taida lukeutua niiden viisaiden joukkoon. Kun vuosi sitten ostettiin nykyinen koti, yksi sen ihanimpia puolia oli valmis piha. Edelliset asukkaat olivat asuneet tässä 30 vuotta ja olivat tehneet pihasta helppohoitoisen: selkeät istutusalueet, rajatut kukkapenkit, ei leikattavia pensaita. Nurmikon leikkaus ja lannoitus piti riittää. Nautiskelin jo ajatuksesta, että omalla pihalla voi viettää kesää ihan vaan rentoutuen. Ja kuinkas kävikään?
Tänä keväänä on laitettu maahan perunaa, sipulia, punasipulia, ruohosipulia (lisäksi siirretty muutama vanha ruohosipuli), hernettä, tilliä, persiljaa, kesäkurpitsaa, kurpitsaa, avomaankurkkua, porkkanaa, krassia, kehäkukkaa ja mansikkaa. Kadun varressa kasvoi aitana vanha kartanoruusu, joka rehotti vähän joka suuntaan. Se oli vuosien saatossa levinnyt niin valtavasti, että Mikalta meni 2 viikkoa aikaa kaivaa se ylös. Ja edelleen se yrittää puskea pintaan uusia alkuja. Nyt se on kuitenkin näkyviltä osin poissa ja tilalle on tänään istutettu 23 kpl smaragdituijia. Projekti on vielä sen verran kesken, että maata uuden aidan ympäriltä on siistittävä ja kylvettävä nurmikkoa. Ensin täytyy kuitenkin kerätä pois läjä kiviä, jotka kaivuu-urakan aikana nousi pintaan.
Ja ettei vaan tekemisen puutetta tulisi, on laudat uuteen terassiin tilattu. Siitä taas seuraa se, että terassin tieltä on siirrettävä pois 2 kukkapenkkiä. Nyt on vasta toukokuu, mutta tänään jo huomasin ajattelevani, että ehkä sitten ensi kesänä on aikaa levätä...
lauantai 21. toukokuuta 2016
Kukkia ja pörriäisiä
Olenkohan mä aiemmin pitänyt toukokuussa silmiä kiinni? Vai enkö ole kiinnittänyt huomiota, kun omassa pihassa ei ole ollut tuollaisia omenapuita? Vai kukkiiko omenapuut tänä vuonna enemmän kuin ennen?
Ne on niin kauniita, että pökerryttää! Olen viettänyt jo jonkun verran aikaa omenapuiden juurella ihastelemassa näkyä, tuoksua ja yllätykseksi myös ääntä! Tuoksu on mieto, kevyt, mutta tuon huikean kukkamäärän ansiosta huumaava. Kun on puiden juurella hiljaa, kuulee myös tasaisen pehmeän surinan. Kymmeniä, ellei satoja erilaisia pikku pörriäisiä uurastaa kukkien kimpussa! Super-ihanaa! Pitkään tästä ei kuitenkaan voi nautiskella; ensimmäiset terälehdet varisee jo maahan...
keskiviikko 18. toukokuuta 2016
Parasta mitä työkaverin kanssa voi tehdä
Päivän kruunanneen sodan lisäksi ehdittiin aamupäivällä tehdä muutakin: jousiammuntaa, farmracea tehtävän ratkaisuineen ja vaijeriliukua, joka myös oli kiva kokemus. Muitakin lajeja Vauhtifarmilla on tarjolla ja vaihtoehtoja on sekä railakkaampaan menoon että rauhallisemmasta pitäville; on joogaa, luontopolkua, armyrataa, varjoliitoa ja itsepuolustusta. Välineitä löytyy myös lasten koossa, joten aktiviteetteja löytyy ikään ja kokoon katsomatta.
Ruoka oli hyvää, sää mainio, paikka mukava ja seura... kelpasi ainakin ammuttavaksi! Kaikella ystävyydellä ;)
maanantai 16. toukokuuta 2016
Työllä on jäätelönsä ansaittava
Meinasin joskus, että pitäis ryhtyä maanviljelijän vaimoksi. Ei löytynyt sopivaa, ei kelvollista eikä edes muokattavissa olevaa. Mutta saattaa olla, että pääsenkin vielä maanviljelijän äidiksi! Sen verran touhukas pikkumies tuolla pihalla kuokkii, haravoi, kylvää ja kastelee. Ja kun on tauon aika, voi heittäytyä selälleen nurmikolle ja katsella taivasta. Ja tietysti syödä jäätelöä!
sunnuntai 15. toukokuuta 2016
Äidin kasvimaalla, raparperin alla
Vanhan kodin pihalla raparperi ei jostain syystä viihtynyt. Joka kevät se alkoi kasvaa, teki muutaman pienen varren ja nahistui sitten pois. Ilo oli suuri, kun täällä pihalla rehotti tukeva ja hyvin voiva raparperi! Jo aikaisin keväällä se alkoi tunkea mullasta kirkkaan punaista päätään ja tänään päästiin itse asiaan: nauttimaan sadosta. Ensimmäiseksi tein raparperipiirakan ikiaikaisella lempireseptilläni. Aika makoisaa oli pitää puutarhatöiden lomassa kahvitaukoa auringossa istuskellen ja piirakkaa maistellen!
Lapiohommia
sunnuntai 8. toukokuuta 2016
Emmä kestä!
perjantai 6. toukokuuta 2016
Kesä yllätti autoilijat
Yllättäen alkanut kesä on saanut ajatukset kääntymään kohti lomaa. Kohta, ihan kohta saa valita lomalukemista ja pakata bikinit ja sandaalit matkalaukkuun. Kukkia pukkaa maasta ja puiden silmut poksahtelee auki niin, että harmaa maailma on äkkiä muuttunut villiksi vihreydeksi. Naapurustossa tuoksuu tirisevä grilliruoka, ruohonleikkurit pärisee ja linnut livertää kuin viimeistä päivää.
Lapset on kasvaneet talven aikana niin paljon, että viime kesäiset vaatteet on jääneet pieniksi. Oli pakko hankkia jotain säähän soveltuvampaa vaatetusta, ettei lapsiparat tikahdu kuumuuteen. Poikien kanssa tehtiin Willa-retki ja hankittiin uusia kesävaatteita ja käytiin pitsalla. Ohimennen löysin itsellenikin jotain; bikinit, rantahatun ja aurinkolasit. Jei, kesä on täällä!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)