lauantai 2. helmikuuta 2019

Liikaa liikuntaa, liian vähän pyykinpesua?


Viime viikkoina olen ollut ihan super-energinen. Johtuu varmaan sekä upeasta säästä, että yleisestä hyvästä fiiliksestä. Lisääntyneen energian ansiosta olen harrastanut liikuntaa harva se päivä. Zumbaa, afro-tanssia ja pilatesta viikottain, kaupan päälle lenkkeilyä, potkukelkkailua, barrea, joogaa ja kehonhuoltoa. Siitä on syntynyt positiivinen kierre, joka ruokkii itseään: mitä enemmän liikun, sen energisempi olen ja mitä energisempi olen, sitä enemmän liikun.

Sitten on se asian ikävämpi puoli: pyykkimäärä! Melkein joka päivä pyykkikoriin lentää hikiset treenivaatteet ja jos kerran illat viettää jumppasalissa, ei siinä pyykinpesuun jää aikaa. Maanantain joogaan lähtö jo aiheutti haasteita, kun yksiäkään pitkiä treenihousuja ei ollutkaan puhtaana ja ulkona jatkui megalomaaninen talvi. Ratkaisin ongelman kerrospukeutumisella, vaikka olinkin hassu näky polvisukkineni, joilla jouduin paikkaamaan lyhyiden lahkeiden paljastamia pohkeita. Vaan samapa tuo, on meidän salilla kuulemma kummempaakin nähty!

Vahingosta viisastuneena sain sentään pesukoneen päälle ja pyysin vanhempaa poikaa huolehtimaan pyykin ripustamisesta kuivumaan. Harmitus olikin suuri, kun pyykit löytyi seuraavana päivänä märkinä koneesta. Ja nimenomaan kaikki tekniset treenivaatteet! Ärh! Onneksi tekninen kangas kuivuu nopeasti ja ehdin saada afrotanssitunnille kuivat vaatteet, mutta vasta salissa haistoin tympeän lemun, joka ympärilläni leijui. Pitkään märässä mytyssä muhineet vaatteet olivat alkaneet haista tunkkaiselle, mutta kiireisessä kuivatussessiossa en ollut sitä huomannut. Eipä auttanut muu, kuin yrittää pitää pientä välimatkaa kanssasiskoihin ja kotiin päästyä heittää koko pyykkitelineellinen uudelleen koneeseen. Pientä keskustelua käytiin kotona vastuuntunnosta ja kotitöiden työnjaosta!

Lisääntynyt liikunta on vaatinut vastapainoksi myös hyvää syötävää. Vaikka olen tammikuussa panostanut erityisesti hedelmiin ja vitamiinien saantiin, on muutakin lautasella näkynyt. Olen ihastunut uudelleen vanhaan klassikkoon, munakasrullaan, jonka täytteitä voi varioida mielin määrin. Perheen salilla kävijöillekin kelpaa proteiinipitoinen välipala, joka sopii kyllä mahtavasti myös aamupalalle, jos vain kärsivällisyys riittää odottamaan paistoajan. Tällä viikolla täytin rullan savukinkulla, juustolla ja retrohtavalla herne-maissi-paprika-sekoituksella. Helppo ja maistuva setti, joka ei kaipaa rinnalleen kuin salaatin ollakseen ihan kunnon ateria.




Munakasrulla:
6 munaa
3 dl maitoa
1 tl suolaa
Mustapippuria

Täytteitä maun mukaan: juustoraastetta, jauhelihaa/kinkkua/kasviksia/sieniä tai mitä vain.

Vispilöi munat ja maito sekaisin ja mausta suolalla ja pippurilla. Kaada leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200 asteessa n. 20 minuuttia. Kumoa leivinpaperin päälle ja levitä pinnalle valitsemasi täytteet. Kääri koko komeus rullalle ja ripottele vielä pintaan vähän juustoraastetta. Paista rullaa vielä hetki, kunnes juusto sulaa.

Ehkä tästä viikosta jotain oppineena ensi viikosta tulee parempi pyykkiviikko!

3 kommenttia:

  1. Onnea treeneihin edelleenkin!
    Munakasrulla on hyvä juttu. Itsekin olen muutaman tehnyt ja hyväksi havainnut.
    Kivaa viikkoa!

    VastaaPoista
  2. Kiva kun olet ollut niin aktiivinen. Tsemppiä edelleenkin. Minäkin teen silloin tällöin munakasrullan. Hyvää on. Mukavaa alkanutta helmikuuta sinulle!

    VastaaPoista
  3. Minäkin olen huomannut saman, että mitä enemmän liikun, sitä energisempi olo. Eli kannattaa liikkua, minulle se todellakin tekee hyvää.

    Meillä pyykkivastaava olen minä, joten ketään muuta ei voi syyttää. Olen yrittänyt hankkia useampia treenivaatteita, jotta olsi jotain mitä laittaa päälle. Itsekään en kerkeä jumppailtoina pyykkiä pesemään.

    Kivaa ja energistä helmikuuta!

    VastaaPoista